Suurin osa oululaisista kouluista ei osaa käyttää erityistä tukea tarvitseville oppilaille suunnattuja rahoja parhaalla mahdollisella tavalla. Koulut ovat opetusviraston teettämää selvitystä siteeraavan suunnittelija Arja-Sisko Huotarin mielestä tasa-arvokäsitteen vankeja.
Yksi koulu poikkeaa joukosta selvästi: Pateniemen yläasteella yksilöllinen tuki on viety loppuun saakka. Opetusviraston mielestä toiminta koululla on esimerkillistä.
Pateniemen yläaste käytti henkilökohtaisia opetustunteja siihen, että oppilas pääsi vaikean kriisin yli. Oppilaalle järjestettiin erillisiä oppitunteja, väliin vapautettiin tunneilta ja annettiin opiskella itsenäisesti.
Olennaisena lapsen kriisin hoidossa erityisopettaja Antero Lindvall pitää moniammatillista apua. Neljän kuukauden intensiivisen työskentelyn jälkeen nuoren koulunkäynti alkoi sujua normaalisti. Nämä toimet turvasivat sen, että nuori sai pysyä tutussa ympäristössään, eikä häntä tarvinnut siirtää erityisluokalle.
Lähikoulun
puolesta
Antero Lindvall on vakuuttunut siitä, että opetus kuuluu jokaiselle oppilaalle. Myös heikolla on oikeus oppia. Kokemuksesta hän sanoo, ettei hyvillä oppilailla ole vaikea hyväksyä erilaista oppilasta joukkoonsa.
Lindvall vihastuu ajatuksesta, että toisille oppilaille riittäisivät käden taidot. "Ei romuteta koululaitoksemme korkeatasoista tiedollista opetusta. Ei mennä legendapuolelle", hän puhisee.
Eritysopettaja Antero Lindvall tukee lähikouluperiaatetta. Hänen mielestään on ihan hullua, jos koti, koulu ja vapaa-aika -kolmio pirstotaan. Lindvall sanoo, että kenelläkään ei ole oikeutta supistaa lapsen tai nuoren antoisaa kouluympäristöä. Tasapainotila on hänen mielestään yhtä kuin se, että oppilas saa käydä lähikoulua.
Antero Lindvall ei halua luokitella lapsia näiden käytöstavan mukaan. "Se sotii mun käsitystä vastaan. Jokainen on oma persoona, jokaisella on oma oppimistapa, joka ajan myötä myös muuttuu".
Hänen mielestään yhteiskunta on kasvanut hyväksymään erilaisuutta. "Laskettelurinteestä ei enää poisteta liikuntavammaista, mutta yksijalkainen luistinradalla olisi ennen ollut kauhistus", hän vertaa.
Kiitosta Oulun
mallille
Antero Lindvall kiittelee Oulua siitä, että se on erityisopetuksen ja oppilashuollon puolella. Hänen mielestään selvä käänne kaupungissa tapahtui uuden johdon ja luottamushenkilöstön vaihtumisen myötä. "Se oli hyvä huomenlahja. Oulu on oikealla tiellä, kun se tukee lähikouluperiaatetta."
Parhaimmillaan työ oppilaiden eteen tapahtuu Pateniemessä niin, että erityisopettaja ei edes ehdi mieltää asiaa ongelmaksi, kun se on jo hoidossa.
Koko opettajakunta on Lindvallin mukaan tukemassa erityisopettajan ja tämän apurien työtä. "On onni olla työyhteisössä, jossa opettaja kuuntelee lasta."
Lindvall kuitenkin muistuttaa, että opettajan tehtävä on opettaa. Jos opettajan niskaan sysätään kaikki, romuttaa se hänen mielestään ennen pitkää opetuksen laadun.
Pateniemessä kunnioitetaan nuoria, ja luokasta poistamista pidetään koulussa vanhanaikaisena metodina. "Yksikään opettaja ei ole ilahtunut uutisesta, että opettajien kurinpidollisia konsteja lisätään", Lindvall sanoo.
Idea työehto-sopimukseen
Ilmeisen intohimoisesti työhönsä suhtautuvalla Antero Lindvallilla on idea, jolla nuorten, vanhempien ja koulun yhteistyö saataisiin paremmalle tolalle. Hän esittää työehtosopimukseen sairaan lapsen hoidon kaltaista etua murrosikäisen vanhemmille, jotta nämä voisivat vaikean tilanteen edessä jäädä kotiin huolehtimaan apua tarvitsevasta nuorestaan.
Lindvall on kokenut, että vanhemmilla ei ole työpäivän aikana mahdollisuutta irrottautua keskusteluun nuorestaan, vaikka halua olisikin. Niitä aikuisia varten, jotka eivät tunne tarvetta keskustella ongelmaisen nuoren asioista, olisi Lindvallin kannattamassa uudessa laissa velvoittava pykälä.
