Pateniemen entiselle saha-alueelle voidaan aivan hyvin rakentaa vaikka asuntoja, mutta se edellyttää valtavia maanpuhdistustöitä. Niin valtavia, että alueen omistaja Stora Enso Oyj aikoo nyt kaikessa rauhassa miettiä, mihin se loppujen lopuksi ryhtyy: kunnostetaanko alue asumista, virkistystä vai vain teollisuutta varten. Ratkaisuja on luvassa parin kolmen vuoden sisällä, lupaa Stora Enson Suomen ympäristöjohtaja Tuija Suurhamari.
Juuri valmistuneen selvityksen mukaan asuntojen rakentaminen vaatisi ainakin 450 000 kuution edestä saastuneitten maitten vaihtoja. Niistä kertyisi neljän Oulu-hallin kokoinen vuori. Näin suuri operaatio maksaisi vähintään 16 miljoonaa euroa. Jos alueelle rakennettaisiin vaikkapa 20 000 neliön verran asuntoja, tietäisi se neliötä kohti noin 800 euron "ylimääräistä" laskua. Suurhamarin mielestä on liian varhaista kommentoida asuntojen hintoja, mutta epäilee ettei näin suuria kustannuksia millään saada takaisin.
Tällä summalla kuitenkin saataisiin käyttöön rakennusmaata lähes kahden Lintulan kaupunginosan verran: kolme kilometriä rantaa kymmenen kilometrin päästä Oulun keskustasta. Vain sahan vanha kaatopaikka, johon saastunut maa kerättäisiin ja peitettäisiin, jäisi suoraan rakentamisen ulkopuolelle, kertoo Pateniemen saha -projektiin osallistunut diplomi-insinööri Eero Huttunen Envitop Oy:stä.
Oli käyttö lopulta mikä tahansa, ovat niin kaupunki kuin saha-alueen omistaja Stora Enso Oyj lähteneet liikkeelle avoimesti ongelmat tunnustaen. Jos rakentamiseen olisi ryhdytty ilman perusteellisia selvityksiä, olisi siitä voinut seurata suuria taloudellisia ja terveydellisiä vahinkoja. "Missään tapauksessa rakentamista ei aloiteta, ellei ole täyttä varmuutta, että alue on turvallinen", korostaa Suurhamari.
Kaupunki tuskin maita ostaa myöhemminkään, vaan järjestelyt hoidetaan kaavoitussopimuksin. Stora Ensokaan ei voi tehdä entisen sahan mailla mitään, ellei kaupunki niitä kaavoita.
Perusteelliset
selvitykset
Alueen tilaa on tutkittu yli kymmenen vuotta ja viimeiset kolme vuotta se on ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Euroopan aluekehitysrahaston hankkeessa, jossa tutkittiin mahdollisuuksia saha-alueen jatkokäyttöön. Lisäksi etsittiin ratkaisuja alueella sijaitsevalle teollisuuskaatopaikalle ja rannan kunnostamiselle. Projektin muina kohteina ovat olleet Kaakkurin vanha kaatopaikka ja Toppilansaaren pohjoisosa, kertoo projektisihteeri Sami Rundgren kaupungin teknisestä keskuksesta.
Pateniemen sahan osuus on maksanut hieman yli puoli miljoonaa euroa. Rahoituksesta ovat vastanneet Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus, Euroopan aluekehitysrahasto, Oulun kaupunki, Stora Enso Oyj ja Envitop Oy.
Pateniemen sahan alueelta on tutkittu dioksiinit ja furaanit, kloorifenolit sekä arseeni, kromi ja kupari. Dioksiini ja furaani ovat supermyrkkyjä, joita ei voi pestä eikä kompostoida - ne pysyvät maassa satoja vuosia. Toisin kuin kloorifenolit ne eivät ole vesiliukoisia, mutta kaikkien kolmen lähde on sama eli sinistymisenestoaine KY5.
Suomen suurin saastunut alue
Koko maassa saastuneita saha-alueita on noin tuhat ja niistä vain murto-osa on puhdistettu. Noin 116 hehtaarin kokoinen Pateniemen saha on Suomen suurin saastunut maa-alue. Tehtyjen selvitysten perusteella sen maaperä tunnetaan nyt erittäin hyvin, toteaa Huttunen.
Monipuolisissa tutkimuksissa yhtenä kohteena olivat myös alueen kasvit ja eläimet. Esimerkiksi metsämyyrien maksasta löytyi suhteellisen suuria määriä furaania ja dioksiinia, mikä onkin luonnollista, koska eläin popsii sisuksiinsa kasvien lisäksi myös maata.
Entisen saha-alueen furaanit ja dioksiinit saadaan Huttusen mukaan alueelta hyvin pois pinta-maat vaihtamalla. Syvemmällä niitä harvoin onkaan ja siellä missä on, ne on turvallisinta jättää niille sijoilleen. "Suurin vaara kunnostuksessa on se, että dioksiini- ja furaanipitoiset maat jäävät paljaaksi, jolloin myrkkyjä voi tuulisella ilmalla joutua hengitykseen."
Maaperässä oleva dioksiini on vaarallista vain, jos se pölisee tai maata syödään, mitä pikkulapset voivat joskus harrastaa.
Myrkyt kaatopaikkamäkeen
Jonkin verran kunnostustoimia on tehty jo nyt. Myös niiden jatko on Stora Enson käsissä. Tehdyssä selvityksessä parhaimmaksi vaihtoehdoksi nähdään alueelta kuorittavien maiden kerääminen ja peittäminen sahan vanhan kaatopaikan päälle. Pintarakenne on tärkeä, sillä sen avulla voidaan säädellä kaatopaikkakaasujen ja - veden määrää ja laatua.
Tällä tavoin sahan saastuneista maista saataisiin itse asiassa muotoiltua korkeimmillaan 18 metriä korkea lähes 90 hehtaarin mäki, joka elävöittäisi tasaista rantamaisemaa. Myrkyt olisivat kummun alla rauhassa, eikä niistä oikein peiteltynä olisi ihmisillekään vaaraa, korostaa Huttunen.
Oulun kaupunginkirjaston näyttelytilassa on 21. huhtikuuta saakka esillä Pateniemen saha -projektin tutkimustuloksia.