Pateniemen saha-alueelle ollaan laatimassa kaavarunko, jossa katsotaan, kuinka paljon entisen sahan maille on mahdollista rakentaa uusia asuntoja. Tekninen lautakunta merkitsi jo viikko sitten tiedoksi kaavarungon laatimista koskevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Tiistaina 14 kesäkuuta lautakunta teki sopimuksen Stora-Enso Oyj:n kanssa yhteisen mitoitussuunnitelman tekemisestä Pateniemen saha-alueelle.
Sahalla käytettyjen kemikaalien seurauksena alueen maaperä on pääosin pilaantunutta, vaikka sahalla on tehty kunnostuksia, joissa saastuneet maat on sijoitettu sahan entiselle kaatopaikalle.
Pateniemellä on kyseenalainen kunnia olla Suomen saastunein saha.
Saha-alueen uusiokäyttöä varten on valmisteltu neljä vaihtoehtoa, joista kahdessa on päädytty asuntorakentamisen kannalle. Myös Oulun yleiskaava 2020:ssa Pateniemen saha on osin varattu tiiviin pientaloalueen rakentamiseen. Yleiskaavassa edellytetään maaperän puhdistamista ennen rakentamista.
Vaihtoehtona on läjätä saastuneet maat entiselle sahan kaatopaikalle tai kuljettaa ne muualle käsiteltäväksi ja sijoitettavaksi, esimerkiksi Kiiminkiin suunnitellulle Välimaan maankäsittelypaikalle. Yksi vaihtoehto on jättää maat sikseen tai kunnostaa alue pelkästään virkistyskäyttöön.
Nyt tekeille tuleva kaavarunko on pohjana myöhemmälle asemakaavalle. Pateniemestä havitellaan uutta merellistä asuinaluetta, jolle sijoitetaan pien- ja kerrostaloasuntojen lisäksi tarpeelliset julkiset palvelut ja yksityiset lähipalvelut.
Rannat kaipaavat kunnostusta
Pateniemen sahan rannat kaipaavat kunnostusta. Rannat liittyvät tulevaisuudessa nykyisiin puistoalueisiin. Liikenne alueelle hoidetaan Sahantien, Leppiojantien ja Taskisentien kautta, mutta myös uusi katuyhteys saattaa tulla kyseeseen.
Kaavarunko aiotaan saada valmiiksi loka-marraskuussa. Se tulee myös julkisesti nähtäville, jolloin osallisilla ja kaupunkilaisilla on mahdollisuus ilmaista alueen kaavoittamisesta mielipiteensä.
Pateniemen saha-alueen kehittämistyössä on mukana myös YIT Rakennus Oy. Ensimmäisessä vaiheessa siis selvitetään, onko saha-alueen asuntorakentamiseen taloudellisia perusteita.