Vajaan kymmenen kilometrin päässä Oulun keskustasta Pateniemessä olisi kolme kilometriä vapaata rantaa ja sen kyljessä rakentamatonta pusikkoa noin sadan hehtaarin verran.
Tonttitarpeensa kanssa tuskailevalle kasvukeskukselle sen luulisi olevan kultakimpale. Ehkä se sitä onkin, mutta mutkia matkaan tuo alueen aikaisempi käyttö, jonka jälkiä pitäisi ensin korjata maaperästä vähintään 10 miljoonalla eurolla.
Kyseessä on Pateniemen vanha saha-alue, josta havitellaan asuinaluetta. Kaupungin asuntotoimen päällikkö Kaija Puhakka arvioi rakentamisen olevan ajankohtaista 6-7 vuoden kuluttua. "Ensin täytyy odottaa, että Pateniemen suuralueen lapsiluku laskee, ettei koulu- ja päivähoitopalveluja tarvitse mitoittaa uudelleen."
Edessä on joka tapauksessa mittava puhdistusurakka. Ympäristö- ja terveysriskit on korjattava, ennen kuin tulevasta maankäytöstä voidaan tehdä päätöksiä.
Niin kaupunki kuin saha-alueen omistaja Stora Enso Oyj ovat lähteneet liikkeelle avoimesti ongelmat tunnustaen. Jos rakentaminen aloitetaan ilman perusteellisia selvityksiä, siitä voi seurata suuria taloudellisia ja terveydellisiä vahinkoja.
Alueen tilaa onkin tutkittu yli kymmenen vuotta ja viimeiset pari vuotta se on ollut mukana Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksen ja Euroopan aluekehitysrahaston hankkeessa, jossa tutkitaan mahdollisuuksia saha-alueen jatkokäyttöön. Lisäksi etsitään ratkaisuja alueella sijaitsevalle teollisuuskaatopaikalle ja rannan kunnostamiselle. Toisena kohteena on Kaakkurin vanha kaatopaikka.
"Tämän hetkisten arvioiden mukaan Pateniemen sahan ranta-alueiden puhdistus maksaisi noin viisi miljoonaa euroa ja muut alueet saman verran", kertoo Puhakka.
Kulut tulisivat Storan Enson maksettavaksi alueen omistajana. Puhakka arvioi, ettei kaupunki myöhemminkään ostaisi maita, vaan järjestelyt hoidettaisiin kaavoitussopimuksin. Stora Ensokaan ei voi tehdä entisen sahan mailla mitään, ellei kaupunki niitä kaavoita.
Sahan alueelta on tutkittu dioksiinit ja furaanit, kloorifenoolit sekä arseeni, kromi ja kupari. Kloorifenoleista ei laskelmien mukaan aiheudu nykytilanteessakaan terveydelle riskiä. Furaania ja dioksiinia maaperässä sen sijaan on paikoitellen runsaastikin.
Aluksi ihmetytti se, että suurimmat pitoisuudet löytyivät itse asiassa sieltä, missä niitä ei aikaisemman toiminnan perusteella olisi osannut odottaa. "Sitten selvisi, että paikalle oli tuotu täyttömaana kyllästettyjen puitten poltosta syntynyttä tuhkaa", kertoo Puhakka.
Pateniemen saha on toiminut vuodesta 1973 vuoteen 1990, jona aikana siellä sahattiin puuta 6,5 miljoonaa kuutiota. Alueen omistus on siirtynyt Stora Enso Oyj:lle vuonna 1996.
Tutkimuksessa mukana olevilla yrityksillä on samalla mahdollisuus kehittää analytiikkaan, mallintamiseen ja loppusijoitukseen sekä pilaantuneiden maiden käsittelyyn liittyviä kaupallisia tuotteita. Koska kyseessä on hyvin laaja alue ja kallis urakka, tavoitteena on löytää puhdistamiseen mahdollisimman käteviä ja kustannuksia säästäviä keinoja.
Oulun kaupungin tekninen keskus isännöi parhaillaan kaksipäiväistä seminaaria, jonka aiheena ovat dioksiineilla ja furaaneilla pilaantuneiden maiden ja sedimenttien kunnostaminen.