Annika Hänninen oli jo vuosia aiemmin harkinnut asepalveluksen suorittamista, kunnes hän sai puhelun Kaartin soittokunnasta.
"Sana oli jotenkin lähtenyt kiertämään. Olin sanonut opettajalleni, että voisin lähteä soittokuntaan. Olin ollut Lapin sotilassoittokunnassa useita kertoja keikalla ja tykännyt siitä hyvästä meiningistä. Sitten olinkin yhtenä päivänä puhelimessa, jossa toisessa päässä sanottiin, että täällä olisi nyt yksi paikka", Hänninen muistelee. Kaartin jääkäri Hänninen aloitti asepalveluksensa heinäkuussa ja palvelee yhdeksän kuukautta. Asepalveluksen suorittaminen parantaa tuntuvasti Hännisen työnsaantimahdollisuuksia, kunhan hän saa musiikkipedagogin opintonsa päätökseen. "Vielä pitäisi tehdä kirjallinen opinnäytetyö, ja se olisi sitten siinä. Sen jälkeen olisi kiva jatkaa töissä vaikka jossain pienemmässä sotilassoittokunnassa. Töitä voisi tehdä ainakin siihen asti, että saa opintolainan maksettua, ja sitten voisi taas jatkaa opiskeluja", Hänninen suunnittelee. "Oli aika iso päätös vaihtaa baritonitorvi parikymppisenä pasuunaan. Olin soittanut baritonitorvea niin pitkään ja en ollut läheskään yhtä hyvä pasuunan kanssa. Siinä täytyi treenata todella paljon." Soittokunnassa Hänninen soittaa molempia soittimia, pääasiassa pasuunaa mutta baritonitorvea aina silloin tällöin pienemmillä keikoilla. Kaartin soittokunnassa mukanaolo tuo Hänniselle todella arvokasta kokemusta. Hänen asepalveluksensa on käytännössä pelkästään soittamista, välillä käydään keikoilla ja välillä taas harjoitellaan. "Kaartin soittokunnassa on mukana ainoastaan kaksi varusmiestä, kaikki muut ovat ammattilaissoittajia. Se on Suomen paras puhallinsoittokunta, joten keikatkin ovat sen mukaisia. Monesti soitamme valtiovierailuilla ja olimmehan me esiintymässä Linnan juhlissakin. Niiden lisäksi on aika paljon pikkukeikkoja." Se, että on mukana ammattilaissoittokunnassa, pakottaa Hännisen yrittämään aina parastaan. "Soittokunnassa olen tajunnut, että opiskelijana saa niin paljon juttuja anteeksi. Tuolla kun tekee ammattilaisen hommia, niin kaikki pitää hoitaa justiinsa. Vaikka opiskelen, niin haluan tehdä asiat hyvin, mutta tuolla kukaan ei ole paapomassa, vaan keikat tulee ja menee ja ne tehdään hyvin." Alokasajan jälkeen Hännisen intin käynti muuttui aivan totaalisesti. Sotilassoittokunnassa hänen palveluksensa on pelkkää soittamista. "Aamuisin herätään puoli kuusi ja siitä lähdetään soittokuntaan, joka sijaitsee Helsingin keskustassa. Neljältä loppuu palvelusaika ja yhdeksältä pitää olla takaisin kasarmilla. Eli melkeinpä tuo on niin kuin töissä kävisi, on vaan armeijavaatteet ja herätään puoli kuusi", Hänninen kuvailee. Jos Hänninen haluaisi intin jälkeen mennä töihin sotilassoittokuntaan, siihen eivät riittäisi soittotaito ja asepalveluksen suorittaminen. Niiden lisäksi hänellä tulisi olla myös hyvä kunto. "Jos sotilassoittokuntaan on menossa töihin, tulee juosta Cooperin testissä 2 600 metriä. Se on sama miehille ja naisille. Jos haluan päästä sinne töihin, minun täytyy alkaa lenkkeillä", Hänninen naureskelee.