Pas­til­li korvaa pu­ru­ku­min

Ruokailun jälkeen imeskeltävät ksylitolipastillit ovat korvanneet monissa kouluissa ja päiväkodeissa ruoan jälkeen otettavan purukumin. Varsinkin pienempien lasten kohdalla pastillit ovat osoittautuneet käytännössä paljon purukumia paremmaksi tavaksi katkaista happohyökkäys.

Vadelman makuinen. Hollihaan päiväkodissa Vilma Saukkonen ja Paulus Räsänen saivat ksylitolipastillit, kun olivat syöneet leipänsä loppuun. Takana avustaja Zade Saciri.
Vadelman makuinen. Hollihaan päiväkodissa Vilma Saukkonen ja Paulus Räsänen saivat ksylitolipastillit, kun olivat syöneet leipänsä loppuun. Takana avustaja Zade Saciri.
Kuva: Tapio Maikkola

Ruokailun jälkeen imeskeltävät ksylitolipastillit ovat korvanneet monissa kouluissa ja päiväkodeissa ruoan jälkeen otettavan purukumin. Varsinkin pienempien lasten kohdalla pastillit ovat osoittautuneet käytännössä paljon purukumia paremmaksi tavaksi katkaista happohyökkäys.

Hollihaan päiväkodissa ksylitolipurukumit vaihtuivat ruoan jälkeen imeskeltäviin pastelleihin syyskuun alussa. Samalla vähentyi myös jätteen määrä. "Vaikka purukumit piti pistää roskakoriin ennen päiväunia, jauhettuja purkkamöykkyjä löytyi monesti poskesta tai nukkumahuoneen lattialta", lastenhoitaja Merja-Liisa Palosaari kertoo.

Yksi merkittävä syy pastelleihin siirtymiseen oli hygieenisyyden lisääminen. Aiemmin lasten vanhemmat ostivat lapsilleen omat purkkapussit, joista lapset ottivat purkan aina ruokailun jälkeen. Nyt opettajat jakavat lapsille ksylitolipastillin lusikalla jokaisen ruokailun jälkeen.

5-vuotias Vilma Saukkonen pitää vadelmapastilleista, joita tarhassa saa. Kotona hän syö ruokailun jälkeen ksylitolipurukumia. "Olen syönyt purkkaa jo ainakin kaksivuotiaasta asti. Lempimaku on salmiakki."



Koulukohtaiset käytännöt


Oulussa kouluille ja päiväkodeille ei ole jaettu ohjeita ksylitolin syömisestä, mutta pastillin tai purukumin syönti ruoan jälkeen on varsin yleinen käytäntö.

Hönttämäen koululla lapset ovat ruokailun jälkeen syöneet ksylitolipastilleja purukumin sijaan jo usean vuoden ajan, kertoo rehtori Seppo Saloranta. Vanhemmat maksavat kustannukset, mutta koulut hankkivat ksylitolipastillit keskitetysti.

Hammaslääkäriliiton puheenjohtaja Liisa Luukkonen kehotti viime viikolla suomalaisia miettimään omaa ksylitolin kulutustaan. Luukkosen mukaan liian pitkäaikaisesta purukumin jauhamisesta johtuvat purentaperäiset haitat ovat yleistyneet etenkin nuorilla aikuisilla, kun purukumia jauhetaan aamusta iltaan.

Kempeleen kunnan vastaava hammaslääkäri Kaarina Raunio ei pidä purukumin syöntiä kuitenkaan merkittävänä ongelmana. "Ksylitolin syöntisuosituksia ei ole mielestäni syytä muuttaa. Suurempi ongelma on ehdottomasti lasten ja nuorten hampaiden reikiintyminen."



Hyödyt haittoja suuremmat


Myös Oulun Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö YTHS:n ylihammaslääkäri Vesa Pohjola pitää ksylitolin hyötyjä haittoja suurempina.

Purentaperäisistä vaivoista kärsiviä potilaita käy päivystysvastaanotolla joka päivä, mutta syynä tähän ei Pohjolan mukaan ole purukumi, vaan opiskelijoiden stressi. "Mutta jos on purentavaivoja, kannattaa tietysti miettiä omaa purukumin syöntiään."

Ilmoita asiavirheestä