Jo kaukana historian hämärässä ovat ne ajat, jolloin yksinäinen Georg Ots seilasi ainoana laivana Helsingin ja Tallinnan väliä. Suomesta ei noin vain piipahdettu Viron sosialistiseen neuvostotasavaltaan: viisumeita sai vain vaivalla, shoppailemaan ei Suomenlahden yli lähdetty.
Viron itsenäistymisen jälkeen kanssakäyminen on aste asteelta kulkenut koko ajan vapaampaan suuntaan. Viisumipakkokin on enää muisto vain, ja Viron lähestyvän EU-jäsenyyden myötä tulossa näytti olevan kaiken kulkemisen lopullinen vapautuminen. Kun molemmat maat kuuluisivat Schengen-alueeseen, passejakaan ei enää kyseltäisi.
Tähän myönteiseen kehitykseen nähden viikonloppuiset uutiset ovat enemmänkin kuin kylmää vettä niskaan. Uutiset eivät haittaa vain matkustajia, vaan ne vahingoittavat koko kuvaa Virosta normaalina eurooppalaisena maana ja sen omia pyrkimyksiä.
Viron rajavartiolaitos ilmoitti torstaina ilman ennakkovaroitusta ryhtyvänsä soveltamaan pari vuotta vanhaa rajalakia, jonka mukaan yli seitsenvuotiailta lapsilta vaaditaan oma kuvallinen passi. Tämä tieto tuli keskelle vilkkaan kesäviikonlopun liikennettä ja aiheutti paljon hämminkiä ja epäselvyyttä. Matkustajille oli jopa epävarmaa, pääseekö lapsi enää edes Virosta pois. Jotkut eivät uskaltaneet astua laivasta maihin. Rajavartijat eivät tuntuneet itsekään tietävän, noudatetaanko uutta päätöstä heti vai ei.
Sekoilusta seuraa jatkossa varmasti matkojen peruutuksia ja mielipahaa. Suomalaismatkustajien on vaikea ymmärtää ja hyväksyä, että asianmukainen ja yleisesti hyväksytty merkintä lapsesta vanhempien passissa ei enää naapurimaassa yllättäen riitäkään. Uusien passien hankinta tietää vaivaa ja kustannuksia, ja se mielletään virolaisviranomaisten aiheuttamaksi mielivallaksi.
Hyväksytystä kansainvälisestä käytännöstä ei minkään maan pidä luopua kepein perustein. Sinänsä kuvallinen passi on lasten kannalta turvallinen ratkaisu, mutta vähin, mitä voisi vaatia on selkeä ilmoitus tulevasta muutoksesta ja varata sille riittävä siirtymäaika. Nyt ei perusteita kuultu tuoreeltaan ollenkaan, eikä mikään selitys poista jo tapahtunutta vahinkoa. Sen jälkien korjaaminen vie kauan.
Viron rajavartiolaitos onnistui kertaheitolla vahingoittamaan maansa kuvaa enemmän kuin on aikoihin tapahtunut. Mielivaltaisesti poukkoilevia säännöksiä on Suomen itärajalla nähty riittämiin, viimeisimpänä esimerkkinä Viipurin viisumivapaiden risteilyjen loppuminen. Nyt Viroa yhdistetään mielikuvissa samaan sarjaan, vaikka tavoitteet ovat normaalissa eurooppalaisessa kanssakäymisessä.
paakirjoitus@kaleva.fi