Pasi Kal­lun­ki vauh­di­kas ankkuri

Kainuun maakuntaviestin pääsarjan voitto oli ennen viimeistä osuutta kääntymässä vahvasti Suomussalmen voitoksi. Viimeiselle 10 kilometrin osuudelle Kajaanin Pasi Kallunki lähti lähes minuutin Suomussalmen ankkurin Ilkka Kinnusen perään.

Ankkuri ylös. Kajaani uusi Kainuun maakuntaviestin pääsarjassa voittonsa. Kisan ratkaisija Pasi Kallunki heitettiin voiton kunniaksi ilmaan.
Ankkuri ylös. Kajaani uusi Kainuun maakuntaviestin pääsarjassa voittonsa. Kisan ratkaisija Pasi Kallunki heitettiin voiton kunniaksi ilmaan.
Kuva: Seppo Karppinen

Kainuun maakuntaviestin pääsarjan voitto oli ennen viimeistä osuutta kääntymässä vahvasti Suomussalmen voitoksi. Viimeiselle 10 kilometrin osuudelle Kajaanin Pasi Kallunki lähti lähes minuutin Suomussalmen ankkurin Ilkka Kinnusen perään.

Jo ensimmäisellä 2,5 kilometrin lenkillä tuli selväksi, että miehillä on eri vauhti. Päivän kovimpaan suoritukseen yltänyt Kallunki ohitti Kinnusen seuraavalla lenkillä ja tyylitteli lopulta selvään voittoon.

Suomussalmen yllätys jäi näkemättä, mutta toiseksi Kinnunen ehti.

Ankkuriosuudella oli Kallungin lisäksi muitakin kovavauhtisia miehiä, kuten Sotkamon Janne Immonen ja Kuhmon Paavo Puurunen.

Erot matkan varrella kasvoivat niin suuriksi, että mies miestä vastaan kamppailut jäivät näkemättä. Sotkamo oli kolmas ja Kuhmon neljäs.

Kajaani voitti, vaikka se antoi melkoisesti tasoitusta, kun sen vahvin lenkki Olli Ohtonen on maailmancupin reissulla Falunissa.



Immonen
huolestutti


Kallunki näki heti alussa, että hän tavoittaa Kinnusen. Suurin huoli koski Immosta.

"Minulla ei ollut mitään tietoa, miten lähellä Immonen lähti. Häntä vähän alkumatkasta pelkäsin. Jos olisin tiennyt tilanteen, olisin löysännyt vauhtia aikaisemmin."

Kallunki on jo vuosia ollut hyvää kansallisen tason luokkaa. Mies valitteli herkkyyden ja terävyyden puutetta.

"Yritän Iisalmen SM-kisoihin mennessä löytää hiihtoon terävyyttä. Nyt tuntuu, että samaa menoa jaksaisi vaikka kuinka kauan."

Janne Immonen etsii edelleen parasta virettään. Immosenkin tason mittaus tapahtuu Iisalmen SM-kisoissa kuukauden lopulla.

"Maajoukkueympyröistä ei tässä kunnossa kannata vielä haaveilla. Nyt tuntuu siltä, että parempaan päin ollaan menossa. Kautta on vielä paljon jäljellä.



Puurunen menee alppimajaan


Ampumahiihtäjä Paavo Puurusen alkukausi on ollut takkuamista sairauden kanssa. Myös rajakoulu on vaikuttanut harjoitteluun. Nyt Puurusen asiat ovat paranemaan päin.

Seuraavat maailmancupin kisat ovat kuukauden puolivälissä Saksan Ruhpoldingissa. Maanantaina Puurunen menee alppimajaan parantamaan veriarvojaan ja suorituskykyään, vaikka Ruhpolding ei kovin korkealla olekaan.

"Muut harjoittelevat vuoristossa täyttä päätä. Alppimajaharjoittelulla pyrin keskieurooppalaisten kanssa samalle viivalle", kuhmolainen totesi.

Puurusella on kuukausi aikaa löytää huippuvire Oberhofissa pidettäviin MM-kisoihin. Mies on luottavainen.

"Tällä kokemuksella pitää jo tietää, miten valmistaudutaan arvokisoihin."



Kuhmon nuorisotyö tuottaa tulosta


Myös nuorten ja naisten maakuntaviestivoitot ratkaistiin ankkuriosuudella. Erityisen kovaan suoritukseen pystyi Kuhmon 14-vuotias Juho Mikkonen, joka lähti Sotkamon Pyry Kähkösen perään 1.21 jäljessä. Viimeisellä kilometrillä Mikkonen ohitti kotiyleisön riemuksi sotkamolaisen.

Mikkonen on melkoinen lupaus hiihtäjänä. Viime talvena hän oli Hopeasompakisoissa vuotta nuorempien sarjassa seitsemäs. Tänä talvena on hyvä lähteä parantamaan sijoitusta.

Naisten sarjassa Kuhmon ja Sotkamon ottelu kääntyi ankkuriosuudella Sotkamon eduksi. Sirpa Klemetti ajoi viimeisellä kilometrillä väkisin Maiju Jokelan ohi.

Kainuun maakuntaviestiin tehtiin täksi kaudeksi se muutos, että miesten sarjassa saatiin hiihdättää nuorten osuuksilla myös ikämieshiihtäjiä. Tällä haluttiin madaltaa pienten kuntien kynnystä saada joukkue jalkeille.

Ainakin Suomussalmen kohdalla muutos vaikutti onnistuneelta. Muutos on tietysti keinotekoinen, mutta kaikkea pitää Kainuun hiihto ry:n puheenjohtajan Eero Väisäsen mielestä keksiä, koska yhteiskunta ja kilpaurheilu muuttuvat koko ajan. Nuoria hiihtäjiä on, mutta kynnys laittaa numerolappu rintaan on suuri.

Väisänen aloitti maakuntaviestit 40 vuotta sitten. Kolme viestiä on matkan varrella jäänyt väliin.

Nykyajan maakuntaviestien nostalgisiin tunnelmiin kuuluu muistella, miten kovia yleisötapahtumia ja kuntien välisiä hegemoniaotteluja viestit olivat ennen. Niihin aikoihin ei ole enää palaamista, ainakaan Kainuussa.

Ilmoita asiavirheestä