Erkki Toivasen kirja Matkalla ranskalaisuuteen (Otava) julkistetaan maanantaina. Hänen oma seikkailunsa Gallian kukon maahan alkoi jo paljon ennen 1982 alkaneita Pariisin kirjeenvaihtajavuosia.
Matkan alku oli kivulias. Toivanen putosi yhdeksänvuotiaana piiloleikin tiimellyksessä neljännen kerroksen siivousparvekkeelta Savonlinnassa vuonna 1948.
"Voin sanoa osuneeni samalla Ranskaan. Äitini toi sairaalaan joukon kirjoja luettavakseni. Niiden joukossa oli Hector Malot´n Koditon."
Toivasen matka ranskalaisuuteen alkoi vasen jalka kipsissä, mutta frankofiiliksi hänet ohjasi ennen muuta Marguerite Tuderus.
Tämä sittemmin Suomeen muuttanut ranskatar oli lapsuudessaan 1800-luvun lopussa leikkinyt Espanjan kuningas Alfonso II:n kanssa.
Hänen kummisetänsä oli Faust-oopperan ja Ave Marian säveltäjä Charles Gounod, isoäiti oli taitava pianisti ja ja isoisä Adolphe Blancin elämäntyöllä on pysyvä sija Ranskan säveltaiteessa.
Teatteria ja oopperaa rakastanut Marguerite eli nuorena elämää, josta hän myöhemmin Suomessa vaikeni. Jos kertoisin, kukaan ei uskoisi, hän oli vain sanonut.
Toivanen liittyi opiskelijavuosinaan Madame Tuderuksen Helsinkiin perustamaan ranskalaiseen amatööriteatteriin, jossa näyttelemistä tärkeämpää oli oppia puhumaan hyvää ranskaa.
Toivasen mukaan tästä alkoi hänen ranskalaisuuden matkansa antoisin vaihe.
"Madamesta tuli minulle vähitellen isoäiti, jota en ollut koskaan omistanut".
Vasta saatuaan Marguerite Tuderuksen perinnön, Erkki Toivaselle paljastui, millainen oli sen naisen tausta, joka meni naimisiin itseään yli 30 vuotta itseään vanhemman suomalaisen Viktor Tuderuksen kanssa, muutti leskeksi jäätyään 1920-luvun Suomeen, elätti itsensä antamalla ranskan tunteja, pitämällä alivuokralaisia ja tekemällä käsitöitä.
Madamen teatteriseurueen näytelmiä esitettiin 1930-luvulla vuosittain Kansallisteatterin näyttämölläkin. Ne olivat seurapiiritapahtumia, joihin osallistuivat Mannerheim, diplomaattikuntaa ja monet ministerit.
Erkki Toivasesta tuli toimittaja.
"En olisi voinut muuta kuvitellakaan. Missä muussa ammatissa olisi etuoikeus perehtyä niin laajasti eri asioihin?"
Toivasen kirjassa kulkee rinnakkain kaksi kiehtovaa tarinaa: Margueriten ja hänen oma matkansa. Lisukkeena on paljon kulttuurihistoriaa.