Kööpenhaminan kaltainen parvekekulttuuri ei onnistu Suomessa, koska vietämme paljon aikaa rannoilla ja mökillä, tuumii puutarhaneuvos Arno Kasvi.
-- Parveke vaatii säntillisempää hoitoa kuin piha. Pienessä tilassa myös ilmansuuntien merkitys korostuu Lasitetun eteläparvekkeen Kasvi haukkuu paistinuuniksi. Hoitaja ei saa olla poissa edes kahta päivää, joskin tuuletin tai avattava ruutu hieman helpottavat tilannetta.
-- Pieni joukko onnistuu kasvattamaan niissäkin oloissa vaikka spagettikurpitsan. Viherpeukalot todistavat valokuvien avulla minun olleen väärässä, kun kehotan unohtamaan kurkun ja kurpitsan kerrostalossa.
Myös tomaatin parvekeistutus vaatii leikkaus- ja lannoitustaitoa. Yrtit edellyttävät hyvää multaseosta.
-- Suomessa on niin paljon peltoa, että kaikkien pitäisi saada hyötykasvinsa viljelymaahan, pohtii Kasvi.
Jalostettu vai tuoksuva
Paahteisen parvekkeen kukiksi Kasvi suosittelee petunioita, pelargonioita ja margaretoja sekä dianoja. Varjoisampaan paikkaan sopivat vaikka vedenpisarat ja lobeliat.
Arno Kasvi vieroksuu pitkälle jalostettuja kukkia, joilla ei ole tuoksua eikä mettä. Hän valitsee mieluummin villikukkia muistuttavia yksivuotisia lajikkeita, jotka houkuttelevat mehiläisiä ja perhosia.
Kummallisia istutuksia
Parvekepuutarhuri pääsee helpoimmalla ostamalla valmiiksi istutetun ruukun. Jokaiseen houkutukseen ei silti kannata tarttua.
-- Ei ole tavatonta nähdä, että valoa ja varjoa vaativia kasveja on laitettu rinnakkain, kummastelee Kasvi ammattitaidon puutetta.
Puutarhaneuvos ei ottaisi lainkaan alle kymmenen litran kasvatusastiaa. Isokin ruukku tulisi sijoittaa niin, ettei aurinko porota kylkeen.
-- Ruissalon puutarhassa säästimme ostamalla rautakaupasta 20--50 litran muovipaljuja. Pistelimme pohjiin ja kylkiin puukolla reikiä ja pohjalle salaojitukseksi ruukun kappaleita ja sepeliä.
-- Reikä pohjassa ja alustassi antaa harrastajalle vapautta hutilointiinkin toisin kuin umpiruukku. Kokonaisuus näyttää kauniimmalta, kun istutusastia laitetaan vähän isomman koristeruukun sisään.