Pääkirjoitus

Par­ve­ke­tu­pa­koin­nin kielto lailla olisi yli­am­pu­vaa

Korkein hallinto-oikeus otti äskettäin kantaa kysymykseen parveketupakoinnista. Taustalla oli helsinkiläisten kerrostaloasujien riita. Sekä ympäristökeskus että ympäristölautakunta olivat aistinvaraisesti arvioineet naapurin parvekkeelta leijailevan tupakansavun terveyshaitaksi.

Korkein hallinto-oikeus otti äskettäin kantaa kysymykseen parveketupakoinnista. Taustalla oli helsinkiläisten kerrostaloasujien riita. Sekä ympäristökeskus että ympäristölautakunta olivat aistinvaraisesti arvioineet naapurin parvekkeelta leijailevan tupakansavun terveyshaitaksi.

Jo Helsingin hallinto-oikeuden kanta oli yksiselitteinen: Se ei löytänyt terveydensuojelulaista  perusteita kiellolle. Samoin oikeus katsoi, että tupakointi omalla parvekkeella on oikeus, jonka rajoittamisessa astutaan yksilönvapauden alueelle. KHO oli samaa mieltä eikä muuttanut päätöstä. 

Sosiaali- ja terveysministeriö ei kuitenkaan ole luovuttanut vaan ajaa parveketupakoinnin kieltoa nyt tupakkalain muutoksen kautta. Ministeriön tehtävä on kantaa vastuuta kansanterveydestä ja vastustaa tupakointia. Tässä on saavutettu hyviä tuloksia. Nyt ponnekkuus on kuitenkin yliampuvaa.

Jos sille tielle lähdetään, voidaan esimerkiksi kysyä, pitääkö myös avoimen tuuletusikkunan luona tai liesituulettimen alla tupakointi kieltää lailla. Kummassakin ta-

pauksessahan savun hajua pääsee usein naapurihuoneistoihin.

Kerrostaloissa ei koskaan voi elää niin, ettei naapurien elämästä ilmenisi joitain merkkejä. Jossakin juoksevat lapset, jossakin käydään yöllä suihkussa, joistakin keittiöistä tuuletuskanaviin ja porraskäytävään tulee paistettujen silakoiden tai kaalikeiton hajua.

Jos kerrostalossa vaatii täydellistä rauhaa, voi kysyä, onko tullut valituksi väärä asumismuoto.

Pienistä seikoista nousee Suomessa isoja periaatekiistoja. Jos kerrostaloissa savu synnyttää ongelmia, asiasta voi yrittää myös keskustella. Asuntoyhtiö tai vuokranantaja voi vedota tupakoinnin vähentämiseksi.