Jatkosodan aikana neuvostopartisaanien iskujen kohteeksi joutuneiden siviiliuhrien asemaan on syytä kiinnittää huomiota myös jatkossa, vaikka valtiovalta on syyskuussa voimaan astuvan lain myötä tunnustanut partisaanien kohteeksi joutuneiden viattomien siviilien erityisaseman. 60 vuoden takaisten tapahtumien uhrien asema nousi esiin Suomussalmella maanantaina käynnistyneessä muistoseminaarissa.
Lain mukaan 1500 euron kertakorvaukseen ovat oikeutettuja ne siviilit, jotka ovat partisaanien iskuista kärsineet. Yksittäinen kertakorvaus ei uhreja kaikilta osin tyydytä, vaikka se valtiovallan suunnasta on päänavaus asiassa.
"Näen kertakorvauksen lähes symbolisena tunnustuksena. Valtiovalta on kuitenkin hyväksymällään lailla myöntänyt ryhmämme sodasta kärsineeksi siviiliveteraanien ryhmäksi. Meillä on edessämme uusi taistelu kuntoutuksen saamiseksi ryhmällemme", puheenjohtaja Tyyne Martikainen Jatkosodan Siviiliveteraaneista totesi.
Valtion maksamaan korvaukseen ovat oikeutettuja hyökkäysten aikana kylissä asuneet tai niissä lähiomaisiaan menettäneet. Laissa ei ole asetettu korvaukselle mitään ikärajoja, mutta 60 vuoden takaisista tapahtumista ovat hakemassa enää korvauksia ainoastaan kaikkein nuorimmat. Kaikille kylissä asuneille ei 1500 euron kertakorvausta automaattisesti makseta, vaan korvauksen saamisen edellytyksenä on lääkärinlausunto.
Järjettömiä tekoja
Partisaanien uhreille maksettavan kertakorvauksen lisäksi Suomussalmen muistoseminaarissa nousi esiin myös 60 vuoden takaisten iskujen raakuus ja järjettömyys.
"Sota on raakaa ja tunteetonta. Jos et tapa, niin tulet tapetuksi. Tämän ei tulisi kuitenkaan koskea naisia ja lapsia. Tekojen raakuuden tietävät vain ne, jotka ovat sen joutuneet itse kokemaan", kunnallisneuvos Ville Tikkanen muistutti.
Eduskunnassa aikanaan istunut Tikkanen on sotaveteraani, joka vuonna 1996 julkaisi kirjan Partisaanien uhrit. Kirja oli aikanaan ensimmäinen, jossa neuvostopartisaanien veriteot suomalaisissa rajakylissä tuotiin esiin kootusti yksissä kansissa.
Neuvostoliitossa partisaanit esiteltiin sodan jälkeen suurina sankareina. Suomussalmen kyliin 60 vuotta sitten tehdyt iskut vaativat kaikkiaan 35 ihmisen hengen. Neuvostoliittolainen sotapäiväkirja kertoo saavutuksista perin eri tavalla.
"Partisaanien johtaja eversti Zurihin raportoi retken jälkeen tuhonneensa 92 valkosuomalaista, ampumatarvikevaraston, viisi kasarmia ja runsaasti sotamateriaalia", partisaani-iskuihin perehtynyt Tikkanen kertoi.