Rovaniemi Hallitus teki torstaina periaatepäätöksen korvausten maksamisesta neuvostopartisaanien sodanaikaisten iskujen uhreille. Neuvottelussa sovittiin, että kertaluontoinen korvaus maksetaan henkilöille, joiden sairauden synty liittyy vuosina 1939-45 tehtyjen partisaani-iskujen aiheuttamaan poikkeukselliseen järkytykseen.
Korvauksia koskeva esitys valmistellaan tämän vuoden ensimmäiseen lisätalousarvioon.
Kertakorvaus ei vastaa sitä, mitä uhreja edustava Jatkosodan siviiliveteraanit-yhdistys on esittänyt. Se on toivonut, että asia hoidettaisiin sotilasvammalain mukaisena vuosittaisena korvauksena, johon liittyisi myös oikeus kuntotutukseen määräajoin.
Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on edellyttänyt jo kahteen kertaan, että partisaaniuhrien korvausasia hoidetaan kuntoon viipymättä. Sosiaali-ja terveysministeriö on niin ikään kahtena vuonna esittänyt sotilasvammalain mukaisia korvauksia, mutta asia ei ole edennyt hallituksen päätökseksi.
Vuosittaisiin korvauksiin perustuvan lakiesityksen mukaiset kustannukset valtiolle olisivat olleet vajaat puoli miljoonaa euroa vuodessa.
Jatkosodan siviiliveteraanit-yhdistyksen puheenjohtaja Tyyne Martikainen toivoisi korvausten lisäksi ainakin kuntoutusoikeutta, mutta pitää kertakorvaustakin tärkeänä symbolisena eleenä. "Se on yhteiskunnan tunnustus ja anteeksipyyntö ihmisille, jotka jätettiin vuosikymmeniksi yksin", hän arvioi.
Sotaväkeen kuulumattomat partisaanit iskivät sodan aikana lukuisiin kyliin Pohjois- ja Itä-Suomessa surmaten yli 150 siviiliä, joukossa naisia ja lapsia. Korvauksiin oikeutettuja, hyökkäykset itse kokeneita tai niissä omaisiaan menettäneitä ihmisiä arvioidaan olevan elossa noin 950.
Sodankylässä viime syksynä pidetyn suomalais-venäläisen sovitusseminaarin jatkoksi puuhataan partisaaniuhrien muistoseminaaria. Se on tarkoitus järjestää kesällä Kuhmossa tai Suomussalmella. "Jos valtion edustajat saataisiin siine mukaan, se olisi hieno ele", Tyyne Martikainen sanoo.
Partisaaniuhrien asia oli ulkopoliittisesti arka, ja siitä vaiettiin vuosikymmeniä sodan jälkeen. Olojen vapautuminen Venäjällä ja iskuista saadut uudet tiedot nostivat asian julkiseen keskusteluun vasta 1990-luvulla.