Kuinka saada yläasteella hyviä koulunumeroita? Olemalla seurallinen, positiivinen, sopeutuva ja iloinen tyttö.
Koulumaailmaa tunteville pärstäkertoimen korostuminen ei ole mikään yllätys, mutta Sitran teettämä tutkimusraportti huono-osaisuuden syistä on kaikkea muuta kuin nollatutkimus. Se antaa poikkeuksellisen hyviä aineksia keskusteluun siitä, mitä oppilaille koulussa ja etenkin yläasteella oikein tapahtuu.
Todistuksen pitäisi mitata sitä, mitä oppilas on oppinut. Tosiasiassa ne mittaavatkin, millainen oppilas on. Luonteenpiirteet näyttävät selittävän yli 20 prosenttia kouluarvosanoista. Näin ollen "hankalat" tapaukset saavat huonompia numeroita, vaikka osaavat asiat yhtä hyvin. Kyse on myös siitä, mistä oppilaan persoonassa opettaja itse pitää ja mistä ei.
"Lellikkioppilaiden" suosiminen on puhuttanut välitunneilla maailman sivu. Sama tahti jatkuu koulun jälkeen, sillä myös työelämässä persoonallisuudella on melkoinen vaikutus. Pulmana on, että kaikki eivät edes pääse koulusta työelämään. Yläasteen jälkeen liian moni syrjäytyy koko systeemistä, ja Sitran tutkimuksella koetettiin etsiä tähän selityksiä.
Omituista kyllä poikien persoonallisuuden piirteillä ei tunnu juuri olevan vaikutusta koulumenestykseen: se on koko ajan tuntuvasti tyttöjä huonompi. Tutkimusta johtanut professori Liisa Keltikangas-Järvinen kysyykin syystä, mitä pojilta koulussa oikein odotetaan.
Kouluista on yhä enemmän tullut naisten maailma, ja se näkyy myös opettajakunnan koostumuksessa. Mitä syyt ja seuraukset sitten ovatkin, puolet ikäluokasta eli pojat näyttävät olevan kouluissa enemmän tai vähemmän eksyksissä. Arvosanoissa näkyvä sukupuoliero kaipaa nykyistä selvästi paremmin selvittämistä.
Syrjäytymistä yläasteen jälkeen näyttää tapahtuvan sitä helpommin, mitä isommasta paikkakunnasta on kyse. Suurin riski syrjäytymiseen on Etelä- ja Länsi-Suomen lääneissä, erityisesti Uudellamaalla. Tämä voi viitata riskin kasautumiseen esimerkiksi lähiöissä, joita leimaa työttömyys. Kainuun kaltaisella rakennetyöttömyyden alueella syrjäytymisvaara puolestaan ei ole koholla.
Näyttääkin siltä, että syrjäytyminen on muuttumassa leimallisesti urbaaniksi ongelmaksi. Tätä korostaa vielä sekin, että maahanmuuttajanuorten syrjäytymisriski on kohoamassa hälyttävästi.