Kytkettynä pidettävät lypsylehmät ja pääasiassa maidontuotantoa varten kasvatettavat hiehot on päästettävä laitumelle tai muuhun jaloittelutilaan 60 päivän ajaksi touko-syyskuun välisenä aikana. Valtioneuvoston jaloitteluvaatimusta koskeva tarkennus tulee voimaan heinäkuussa 2007.
Eläinlääkintötarkastaja Sari Salminen maa- ja metsätalousministeriöstä kertoo, että asetusta haluttiin tarkentaa siihen liittyneiden epäselvyyksien vuoksi. Asetus herätti paljon kysymyksiä muun muassa siitä, mitä eläimiä jaloitteluvaatimus koskee.
"Ne, joilla on edes vähän tilaa navetan ympärillä, kyllä yleensä myös laiduntavat eläimiään", Salminen sanoo.
Käytännössä muutos tiloilla ei niin suuri ole. Toki parsinavettoja edelleen rakennetaan, mutta vähemmän. Jaloittelutiloja on rakennettu ja edelleen rakennetaan. Uutta asetuksessa on puolestaan se, että lääninhallitus voi myöntää vapautuksen vaatimuksesta, jos tilalla ei ole käytettävissään sopivaa laidunta tai jaloitteluun sopivaa tilaa.
Tällä hetkellä ministeriössä ei ole tietoa siitä, kuinka montaa tilaa tarkennus koskee. Se, kuinka monella tilalla jaloitteluun haetaan vapautusta, nähdään Salmisen mukaan vuoden kuluessa. Muutaman vuoden takaisten tilastojen mukaan noin 80-90 prosenttia tiloista laidunsivat nautaeläimiään, joten valtakunnan mittakaavassa kovin suuresta muutoksesta ei ole kysymys.
Kotieläinagrologi Kyllikki Lumijärvi Proagria Oulun maaseutukeskuksesta arvelee, ettei tarkennus toimialueella kovin suuria ongelmia aiheuta.
Ongelmia voi esiintyä Koillismaalla jokivarsien tiloilla, joilla ei ole käytettävissään kivennäismaapeltoja, vaan ainoastaan suopeltoja.
Kala- ja Pyhäjokilaaksojen alueella on tiheitä asutusryppäitä, joissa tilan pellot saattavat sijaita kaukanakin tuotantotilasta. Asutus on kuitenkin sen verran tiheää, että laiduntaminen ei onnistu ja jaloittelualueenkin luominen on vaikeaa.
Lumijärven mukaan isoissa parsinavetoissa, joissa on automaattinen ruokinta, laiduntamisen toteuttaminen voi muodostua työvoimakysymykseksikin. Lehmät pitäisi ensin opettaa menemään omalle paikalleen, jotta automaatti osaa annostella oikean määrän väkirehua oikealle lehmälle.
Täsmennykseen
osattu varautua
Raahen alueella ei täsmennys aiheuta juuri ongelmia. Maitotilayritysneuvoja Erika Jylhä-Pekkala Proagria Oulun maaseutukeskuksesta toteaa viljelijöiden osanneen varautua täsmennykseen. Se oli tiedossa jo silloin, kun eläinsuojeluasetus hyväksyttiin vuonna 1996.
Raahelainen maitotilan isäntä Mikko Härkönen kertoo tilan lehmien olleen aina kesät ulkona yötä päivää.
Lehmät päästetään kesälaitumille yleensä toukokuussa, kun ilmat vain sallivat ja takaisin sisälle eläimet otetaan, kun ilmat muuttuvat syksyisemmäksi. Monesti lehmät saavat olla ulkona jopa lokakuun lopulle saakka, mutta joskus eläimet on ollut pakko ottaa sisälle jo syyskuussa.
"Keväällä pitkän talven sisällä olleina lehmät lähtevät innokkaina ulos. Kun alkuhuuma menee ohi, lehmät pitää oikeastaan ajaa ulos - ne ilmeisesti kokevat partensa turvallisemmaksi", Härkönen sanoo.