Äidin pitää vastata tähän puheluun. Rahkamo-Kokon perheen tietokoneen kortti on hukassa.
"Eikö sitä näy pöydällä? Katso sitten kolmipyöräisen tarakalta. Hyvä. Hei. "
"Tykkäävät kuljetella tavaroita", Susanna Rahkamo hymyilee.
Kolmevuotiaan Maxin ja vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäisen Camillan ansiosta Suomen Taitoluisteluliiton tuoreen puheenjohtajan arki on huisketta ja rivakoita vahdinvaihtoja. Huolimatta siitä, että Rahkamo on rajoittanut työntekoa konsulttifirmassaan ja Nike Finlandin toimitusjohtajana työskentelevä Petri Kokko on hänkin kohtuullisen tiiviisti kotona, perheen vastavalmistuneessa talossa Vantaalla.
"Mutta hyvää kuuluu", Rahkamo vakuuttaa Raksilan jäähallin katsomossa seuratessaan, kuinka miestaitoluistelijoiden parhaimmisto valmistautuu SM-kisan lyhytohjelmaan.
Euroopan mestari ja MM-hopeamitalisti ryhtyi puheenjohtajaksi luistelijoiden toiveesta.
"Hyvä, jos voin olla avuksi. Aika harva taustavoimiin kuuluvista on käynyt sen rumban läpi niin että tietäisi, mitä luistelijat tarvitsevat."
Matkalla mestariksi on monta elämänvaihetta. Rahkamo muistuttaa, että luistelijaa ei pidä unohtaa, vaan auttaa jaloilleen ja etsimään ratkaisuja silloin, kun kaikki menee pieleen.
Hyvällä tolalla
Rahkamo sanoo astuneensa puheenjohtajan saappaisiin kiitollisella hetkellä. Suomalainen taitoluistelu on hyvällä tolalla.
"Meillä on kolme naisten maapaikkaa EM-kisoihin, ja kuka tahansa kolmesta voi olla mitaleilla. Muodostelmaluistelijat voittivat maailman mestaruuden", hän sanoo eikä suostu myöntämään, että liki 3 000 lisenssiluistelijan terävä kärki olisi liian kapea.
"Parhaat luistelijamme ovat niin kovia, ettei sellaisia voi parijonoksi asti ollakaan."
Miehillä sen sijaan on vielä matkaa kansainväliseen kärkeen.
"Ari-Pekka Nurmenkari on loistava tyyppi, mutta miesten maailman kärki on niin kova, ettei vaikeustaso riitä", Rahkamo sanoo seuratessaan Nurmenkarin ylivoimaa miesten sarjassa.
"Komeakaan kaksois-kolmois -yhdistelmä ei riitä, kun maailmalla hypätään nelos-kolmois -yhdistelmiä."
Nurmenkarilla ei ole apunaan kotimaista kilpailua edustuspaikoista, päinvastoin kuin naishuipuilla ja muodostelmaluistelijoilla.
"Miehiä pitää saada huipulle enemmän, ja samalla turvata jatkuvuus, sillä huippuhetki on lyhyt", Rahkamo sanoo.
Silmä kovana juniorien lyhytohjelmia seurannut puheenjohtaja löytää joukosta "hyviä tyyppejä" mutta harmittelee sitä, ettei yksikään suorituksista ollut teknisesti puhdas.
"Tämän pitäisi kuitenkin mennä kuin juna", hän sanoo.
Auto Itä-Euroopasta
Susanna Rahkamo ja Petri Kokko kokeilivat uransa aikana jäätanssin rajoja tuomalla mukaan epäsovinnaisia koreografioita, teatteria ja tarinankerrontaa. Raksilan SM-jäällä vastaavaa ei näy.
"Jokainen löytää oman tyylinsä ja vahvuutensa", Rahkamo muistuttaa.
"Meidän piti herättää huomiota, sillä suomalaiset jäätanssijat olivat kuin itäeurooppalaiset autot. Kaikilla oli se käsitys, etteivät ne voineet olla hyviä."
Enää luistelijoiden ei tarvitse kiivetä yhtä korkean kynnyksen yli.
Rahkamo muistelee uraansa hivenen haikeana, mutta toisaalta varmana siitä, että tie kuljettiin loppuun.
"Petri luisteli kaksi viimeistä vuotta särkylääkkeiden voimalla, joten lopettamista ei tarvinnut harkita. Jälkeenpäin voi tietysti miettiä, olisiko kannattanut lopettaa pari vuotta aikaisemmin, ettei joka paikka olisi ollut ihan niin hajalla", hän naurahtaa.
Rahkamo opettaa jäätanssia parille ryhmälle harrastuspohjalta.
Valmentajaa hänestä ei tule.
"Se vaatisi erilaisen otteen ja kipinän, jota ei ole. Maxin kanssa olemme käyneet kokeilemassa luistelua", hän hymyilee.