Silvio Berlusconi jätti tiistaina eronpyyntönsä presidentille. Hän ei peitellyt tyytymättömyyttään parlamentin puhemiesten vaalien jälkeen, joissa Romano Prodin johtama keskustavasemmistolaisen liittoutuma vahvisti asemiaan. Entinen pääministeri, kommunismin vannoutunut vastustaja, tuomitsi "kahden marxilaisen syndikalistin" nousun senaatin ja edustajainhuoneen johtoon.
Lauantaina senaatin uudeksi puhemieheksi ja siis valtion toiseksi ylimmäksi johtajaksi valittu 73-vuotias Franco Marini on entinen ammattiliittojohtaja, jonka poliittinen tausta liittyy tiiviisti kristillisdemokraattien historiaan. Tämä Abruzzeilta kotoisin oleva itsepäinen mies toimi katolisen CISL-liiton pääsihteerinä, kunnes jätti ammattiliittotoiminnan ja siirtyi vuonna 1991 Giulio Andreottin viimeiseen hallitukseen työministeriksi.
Kun kristillisdemokraattinen puolue hajosi korruptiotutkimusten myötä, Marini perusti oman puolueensa, piskuisen Italian kansanpuolueen, joka sittemmin liittyi Margherita-liittoutumaan, joka muodostaa keskustavasemmiston vaaliliiton maltillisen siiven. Giulio Andreotti puolestaan pysyi uskollisena keskustaoikeistolle.
Senaatin puhemiehen vaalissa Franco Marini voitti entisen isäntänsä äänin 165-156 kolmannella äänestyskierroksella. Ääniero oli odotettua suurempi, mikä rohkaissee Romano Prodia.
"Vaalikausi alkaa todella hyvin", tuleva pääministeri iloitsi.
Muutamia tunteja aikaisemmin kommunistien Fausto Bertinotti oli odotetusti valittu alahuoneen puhemieheksi 337 äänellä kaikkiaan 630 äänestä. Uusi puhemies omisti valintansa työläisille, muistuttaen näin menneisyydestään vasemmistolaisena ammattiliittoaktivistina ja Rifondazione comunista puolueen (PRC) pääsihteerinä.
66-vuotias Bertinotti on syntynyt Milanossa ja varttunut Torinossa. Hän on kolmas alahuoneen puhemieheksi valittu kommunisti Pietro Ingraon (1976-1979) ja Nilde Iottin (1979-1992) jälkeen.
Bertinotti aloitti poliittisen uransa Italian sosialistipuolueen vasemmistosiivessä ja sen jälkeen Proletaarien sosialistisessa yhtenäisyyspuolueessa, pikkuryhmässä, joka yhdistyi kommunistiseen puolueeseen vuonna 1972. Kun kommunistinen puolue hajosi vuonna 1991, Bertinotti ei suostunut seuraamaan useimpia tovereitaan Vasemmistodemokraatteihin, joka on nykyisen keskustavasemmistolaisen hallituskokoomuksen suurin puolue, vaan liittyi PRC:hen. Hänestä tuli puolueen pääsihteeri vuonna 1994.
Koko ajan Fausto Bertinotti oli myös puhdasverinen ammattiyhdistysmies keskusjärjestö CGIL:n radikaaleimmassa siivessä. Hän nousi järjestön pääsihteeriksi 1980-luvun lopulla.
Tämä pohjoisen mies, joka puhuu yhtä hienostuneesti ja tyylikkäästi kuin pukeutuukin, käy mielellään cocktailkutsuilla ja hienoilla illallisilla. Hänellä on aina kaulassaan silmälasikotelo, mutta hän unohtaa usein lasinsa otsalleen. Tämä entinen tupakoitsija pitää edelleen suussaan toscanalaista sikaria, jota hän ei tosin koskaan sytytä. Senaatin puhemies Franco Marini puolestaan ei ole koskaan erossa omasta, palavasta piipustaan.
Monet työtovereista kutsuvat Faustoa etunimeltä. Hänellä ei ole oikeistossa pelkkiä vihollisia, eikä vasemmistossa pelkkiä ystäviä. Rifondazione comunistan johtaja oli taustalla Prodin hallituksen kaatamisessa vuonna 1998, ja sen jälkeen Bertinotti edesauttoi keskustaoikeiston voittoon kieltäytymällä vaaliliitoista vuoden 2001 parlamenttivaaleissa. Nyt Romano Prodi on kuitenkin vakuuttunut Bertinottin uskollisuudesta "vuoden 1998 historiallisen virheen jälkeen".