Tukholman keskustan parkour-vaellus järjestetään 12.7. ja 2.8. kello 18.
Oulussa on parkour-jamit kaikille halukkaille joka keskiviikko
kello 17.30. Lähtö Oulun musiikkikasvatuksen osaston pihalta
(Maunonkatu 2).
Tukholmassa on kehitetty suuri variaatio kaupunkikierroksia. Kesäesitteessä on tarjolla hautausmaakierroksia, Linnén yrttejä ja kukkia, keskiaikaista Tukholmaa ja vankila-ateljeeta. Uusimpia tulokkaita ovat queer-arkkitehtuuri, katutaidekierros ja parkour-vaellus.
Parkour olisi asiallinen attraktio eli vetonaula myös Oulussa, missä on jo kauan määrätietoisesti kehitetty kesäisiä katutapahtumia.
"Oulussa olisi potentiaalia. Oulukin on tämmöinen vähän taiteellinen kaupunki. Se voisi olla pirteä lisä ja avartava kokemus ihmisille, jos kaupunkia voisi kiertää parkour-meiningillä", toteaa Suomen parkour-yhdistyksen Oulun kaupunkivastaava Janne Laurila, 19.
Parkour virtaa
Parkour on sitä, että kaupunkitila ja muut jokapäiväiset ympäristöt nähdään harjoitusratana tai leikkikenttänä luovalle liikkumiselle.
Kaiteita, portaita ja muureja ei nähdä rajoitteina vaan mahdollisuuksina.
Eri ympäristöt - kaupunki, maaseutu tai metsä - ovat parkouraajalle liikeratoja, tilanteita, elementtejä ja reittejä. Tilakokemus ei puristu ruutukaavaan, liikennesääntöihin, osoitteisiin ja rakennusmassoihin.
Tärkeä tavoite parkourissa on flow: virtaava, sulava, katkeamaton liike.
"Lainatakseni itämaisten taistelulajien taitajaa ja kung-fu
-elokuvatähteä Bruce Leetä, pitää ajatella kuin vesi. Kun vastaan tulee muuri, vesi nousee hiljaa siitä yli, menee pienestä kolosta, kiertää puun molemmilta puolilta."
"Aina löytyy tie, aina löytyy joku reitti. Kaikki on vain mielestä kiinni, ja siitä miten pystyt kehittämään omaa vartaloasi", kiteyttää Joonas Kilappa, 24, parkour-yhdistyksen hallituksen varapuheenjohtaja Helsingistä.
"Parkouraajalle kaupunki käy matalammaksi: aidat eivät ole niin korkeita, seinät eivät olekaan seiniä, vaan niitä voi kiivetä ylöspäin, vaikkei olisikaan tikapuita tai kahvoja. Siinä tulee erilainen fiilis tuttuun ympäristöön."
Uusi aistimus
Turisteille ja muille kiinnostuneille tarjottavan parkour-vaelluksen kesto voisi olla tunnin tai puolitoista. Tukholmassa kierros kestää noin kaksi tuntia.
Oululainen Janne Laurila ideoi reitin, joka alkaisi Oulun yliopiston musiikkikasvatuksen osaston pihalta (Maunonkatu 2) Meritullin rannasta, seurailisi Kiikelin rantaa torin ja kaupunginteatterin ohi Radisson SAS:n pihalle ja siitä Oulun tuomiokirkolle. Päätepiste olisi rautatieasema.
"Piha-alueilla on kivoja paikkoja. Ihan torin alueella ei ole ihan älyttömän paljon tekemistä. Matkan varrella voisi esitellä kaupunginteatterin, torin, kirjaston, tuomiokirkon ja vanhan rautatieaseman ympäristön. Siitä tulisi samalla pienimuotoinen kaupunkikierros", Laurila visioi.
Kierretäänhän sitä kirkkomaillakin ja toteutetaan patsaskävelyjä.
"Turistijutussa olisi ideana esitellä ihmiselle, että ihminen pystyy liikkumaan eri tavalla kuin on totuttu. Se on uudenlainen aistimus."
Puhdas parkour ei ole temppuilua eikä akrobatiaa.
Aluksi opetellaan turvallisia alastuloja, juoksua ja vaikka kissakävelyä neljällä raajalla.
Nukkuvat vaistot
"Tottakai temput näyttävät hienoilta, mutta harvassa on se paikka, jossa voltista olisi hyötyä. Parkourissa liikkeistä koetetaan tehdä mahdollisimman tehokkaita: vähän niin kuin pakenisi jotain. Parkourissa pyritään liikkeeseen - ei näyttävyyteen", tiivistää Suomen parkour-yhdistyksen hallituksen jäsen Aleksi Sukava, 17, Helsingistä.
Ihminen on evoluution myötä taantunut. Meillä ei ole enää häntää, jonka varassa keikkua.
"Pystyasennon myötä ihmisestä on tullut kävelevä, löntystelevä olio. Parkourissa voi herätellä nukkuvia vaistoja", huomauttaa Janne Laurila, joka lähti maanantaina Sodankylään liikkumaan armeijan harmaissa.
Lisätietoa parkourista löytyy nettisivulta www.parkour.fi