Yhteisvaluutta euron taival on ollut tuskaista. Silti se vetää puoleensa uusia jäsenmaita. Seuraavaksi mukaan tulee Latvia. Suosion takana on myös poliittisia syitä.
Eurooppalainen yhteisvaluutta euro on natissut liitoksissaan jo muutaman vuoden, mutta on toistaiseksi kestänyt niin Kreikan, Kyproksen, Portugalin kuin Espanjankin kriisit. Valuutan tulevaisuuden yllä leijuu kuitenkin edelleen epävarmuustekijöitä. Jos maanosan talouskriisistä ei vähitellen päästä irti, paineet joidenkin maiden eurosta irtoamiseksi – tai irrottamiseksi – voivat jälleen vahvistua.
Meillä Suomen Pankin entinen osastopäällikkö Heikki Koskenkylä vaati muutama päivä sitten Kanava-lehdessä Suomen lähtöä eurosta, koska yhteisvaluutta ”vaikeuttaa järkeviä ratkaisuja talouspolitiikassamme” ja ”koska kriisitilanteiden hoito vie päättäjiemme kaiken ajan”. Kriisistä huolimatta Suomessa kuitenkaan edes perussuomalaiset ei ole puolueena vaatinut Suomen eroa eurosta.
Jo useamman vuoden kestäneiden vaikeuksien jälkeenkin eurolla on päinvastoin hämmästyttävää vetovoimaa. Todisteet tästä voi hakea Suomen lähiympäristöstä.
Euroopan komissio julkaisi keskiviikkona raportin, jossa se suositteli Latvian hyväksymistä uudeksi euromaaksi. Latvia täyttää keskeiset kriteerit, jotka koskevat inflaatiota, julkisen talouden tasapainoa ja valtionvelan suhdetta kansantuotteeseen. Näyttää vääjäämättömästi siltä, että Latviasta on tulossa 18:s euromaa ensi vuoden alussa.
Latviaa pyrkii nopeasti seuraamaan Liettua, joka jo muutama vuosi sitten oli lähellä eurojäsenyyttä. Nyt Liettuan tavoite on liittyä euroon vuonna 2015. Baltian kolmikosta Viro on ollut euromaa vuoden 2011 alusta.
Euro muun muassa yksinkertaistaa kaupankäyntiä ja poistaa valuuttariskejä. Tavalliselle kansalaiselle yhteisvaluutan edut näkyvät ulkomaanmatkojen yhteydessä. Toisaalta euron heikkoutena on yhä se, mistä sitä alun perinkin epäiltiin: euron jäsenmaat ovat taloudeltaan sen verran erilaisia, että saman valuutan käyttö vaatisi paljon nähtyä tiukempaa talouskuria ja koordinaatiota.
Jonkin vuoden takaisesta syöksystä kovan kuurin avulla noussut Latvia hakee eurosta kestävämpää pohjaa taloudelleen. Pitkälle samasta on kyse Liettuassakin, joka tosin väisti Latvian kokeman romahduksen.
Kun Latvia nousi ahdingosta oman valuuttansa ja kansainvälisten lainoittajien tuella, sillä näyttäisi olevan eväitä jatkaakin omalla valuutalla. Sen euroratkaisun takana on kuitenkin myös politiikkaa.
Latviassa ei edes salata sitä, että eurojäsenyyden tavoitteisiin kuuluu riippuvuuden vähentäminen Venäjästä. Peruste on siis jopa turvallisuuspoliittinen.
Pitkälle poliittiset syyt ovat takana myös siinä, että euro on ylipäätään selviytynyt viime vuosien kriisien yli. Esimerkiksi Saksan ja muutaman muun paremmin asiansa hoitaneen maan lähtö eurosta loisi maanosan keskelle sellaisen uuden rajalinjan, joiden poistamiseksi koko Euroopan yhdentyminen toisen maailmansodan jälkeen pantiin liikkeelle.
Euro ei ole ikuinen, mutta kuitenkin paljon kestävämpi kuin monet asiantuntijatkin ovat olettaneet.