Paritusrenkaan pyörittämisestä tuomittu haukiputaalainen Juha Isohätälä istuu Latviassa saamansa kahdeksan vuoden vankeusrangaistuksen loppuun Suomessa.
Isohätälä on anonut siirtoa latvialaisvankilasta Suomeen ja Ulkoasiainministeriön mukaan toive toteutettiin 19. joulukuuta. Isohätälän asianajaja Kari Eriksson kertoo, että vanki siirrettiin ensin Vantaan vankilaan, sieltä jouluksi Oulun vankilaan ja maanantaina hänet kuljetettiin Pelson vankilaan Vaalaan.
"Hän on erittäin tyytyväinen, kun on päässyt Suomeen. Hän sanoi, että kyyneleet tulivat silmiin, kun kone nousi Riikan kentältä", Kari Eriksson kuvailee päämiehensä tuntoja.
Pelson vankilan johtaja Päivi Ollila ei myönnä eikä kiistä, että Isohätälä olisi Pelsolla. "Meillä ei ole lupa antaa mitään tietoja vangeista", hän tyytyy toteamaan.
Syyttäjä kuuli siirrosta tiistaina
Vuonna 1959 syntynyt Isohätälä on tuomittu parituksesta myös Suomessa. Mies on syyllistynyt muihinkin rikoksiin. Hän ei ole kuitenkaan saanut rötöksistään ehdotonta vankeustuomiota, minkä vuoksi hän päässee latvialaistuomiostaan ehdonalaiseen vapauteen tämän kuun lopussa. Isohätälä joutuu oikeuden eteen myös jatkossa, sillä kihlakunnansyyttäjä Eva Lindblad aikoo syyttää häntä Oulun käräjäoikeudessa parituksesta.
"Kyseessä on vanha juttu, vuosilta 2001 ja 2002 eli ajalta ennen kuin hän joutui Latviaan", Lindblad kuvailee. Tämän enempää Lindblad ei tapauksesta tässä vaiheessa kerro. Kihlakunnansyyttäjä sai tiedon Isohätälän saamisesta Suomeen tiistaina, eikä hän vielä aamupäivällä ollut ehtinyt keskustella käräjätuomarin kanssa oikeudenkäyntiaikataulusta.
Isohätälä on odottanut syytettä Suomen paritusrikoksesta jo pitkään. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jorma Kalske antoikin viime keväänä moitteet Eva Lindbladille ja katsoi, että kihlakunnansyyttäjän olisi pitänyt viedä syyteharkintaa nopeammin eteenpäin.
Suomalaisvangit haluavat Suomeen
Kun suomalainen syyllistyy ulkomailla rikoksiin, asia käsitellään kyseisen maan tuomioistuimessa. Vankeustuomion saaneet tuomitut voivat pyytää päästä kärsimään rangaistustaan Suomeen.
"Mitä kauemmas Suomesta mennään, sitä suurempi on kotimaan kaipuu", Ulkoasiainministeriön konsoliasioiden yksikön hallinnollinen ulkoasiainsihteeri Seppo Taurén kuvailee. Hänen mukaansa haluun palata Suomeen vaikuttaa muun muassa kielitaito. Paikoitellen myöskään ulkomaiset vankilaolosuhteet eivät houkuttele.
"Ulkomailla vankilat ovat yleensä ahtaammat."
Siirtoa voi ryhtyä puuhaamaan vasta silloin, kun tuomio on saanut kyseisessä maassa lainvoiman. Jos tuomittu valittaa ylempiin oikeusasteisiin, siirtoprosessi venyy.
"Kesto on hyvin tapauskohtaista. Nopeimmillaan siirto kestää pari kuukautta, joskus voi mennä vuosi ja toistakin," Oikeusministeriön kansainvälisen yksikön hallitussihteeri Juhani Korhonen sanoo.
Korhosen mukaan siirto edellyttää sitä, että sekä tuomittu, tuomion antanut valtio että täytäntöönpanon hoitava valtio kaikki suostuvat siirtoon. Päätöksen Suomeen tulosta tekee Oikeusministeriö ja siirron yksityiskohdat hoitaa Rikosseuraamusvirasto.
Korhosen mukaan siirtopyyntöjä saapuu vuosittain puolisen tusinaa. Viime vuonna niitä tuli muutama tavallista enemmän.
"Suomalaisia jäi poikkeuksellisen paljon kiinni rikoksista Espanjassa. Yleensä kyse oli jonkinasteisista huumausainerikoksista."