On ilo kuulla Heikki Kahilan hienostunutta ääntä. Siinä kaikuu korrektin kohteliaisuuden lomassa uutisten lukijan arvovaltaa tukeva, jopa aavistuksen yläluokkainen sointi.
Kumeaksi uutisbaritoniksikin luonnehdittu Kahila puhuu selkeää kirjasuomea. Se kuulostaa paikallisradioihin kotiutuneen kikatuksen vastapainoksi ihmeen hienolta. Huolellinen artikulointi on ollut olennainen osa hänen työtään.
"Saamistani tunnustuksista eniten olen arvostanut sokeain- ja kuurojenliittojen palkintoja", 1970-luvulla kahdeksan kertaa peräkkäin television suosituimmaksi miesesiintyjäksi valittu Kahila vahvistaa.
Hän näyttää miltei yhtä mietteliäältä kuin marraskuussa 1963 lukiessaan "vuosisadan uutisen" Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn murhasta.
Suomalaisen tanssilavakulttuurin puolestapuhuja on huolissaan perinteisen iskelmämusiikin tulevaisuudesta.
"Tanssittavan musiikin sisältö on muuttunut, se ei enää ole rytmiin sidottua. Suomi-iskelmä on kuuntelumusiikkia, jota tuotetaan radiokanavia varten."
"Astut autoon Hangossa ja nouset pois Ivalossa. Ajomatkalla radioasemat vaihtuvat, mutta soittolistoihin perustuva musiikki on sitä samaa."
Iskelmäkehityksen myötä paritanssien osaaminen näivettyy.
Lue lisää sunnuntain Kalevasta!