Vanhojen paristojen vaarallisuutta puntaroiva kansalainen voi pian huokaista helpotuksesta. Ensi syksystä lähtien kännyköiden, kameroiden, musiikkisoitinten ynnä muiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden vanhat paristot ja akut voi palauttaa vastaavia virtalähteitä myyvään liikkeeseen, kuten lähikauppaan.
Paristot ja akut voi palauttaa yhteen paikkaan riippumatta siitä, ovatko ne vaarallisia eli elohopeaa, kadmiumia tai lyijyä sisältäviä vai aivan tavallisia ruskohiiliparistoja.
Tähän saakka erilliskeräysvelvoite on koskenut vain vaarallisia akkuja ja paristoja, ja muut paristot on voinut sujauttaa sekajätteen mukana kaatopaikalle.
Muutos liittyy EU:n akkuja ja paristoja koskevaan direktiiviin, joka tulee voimaan Suomen kansallisessa lainsäädännössä syyskuun loppupuolella.
Uusi direktiivi koskee kaikkia akkuja ja paristoja niiden muodosta, koosta, koostumuksesta ja käyttötarkoituksesta riippumatta - aina nappi- ja sormiparistoista auton akkuihin saakka.
Kuluttajille helppo systeemi
Tarvittava jätelain muutos on jo vahvistettu, ja parhaillaan viilataan asiaan kuuluvaa asetusta, kertoo neuvotteleva virkamies Klaus Pfister ympäristöministeriöstä.
Akkujen ja paristojen kierrätysjärjestelmän ylläpito siirtyy lainmuutoksella tuottajien eli valmistajien ja maahantuojien vastuulle. Periaate on samantapainen kuin sähkö- ja elektroniikka- eli SER-romun kierrätyksessä.
"SER-laitteiden tuottajayhteisöt voivat toimia myös akkujen ja paristojen kierrätyksestä vastaavina tuottajayhteisöinä, mutta niiden oheen saattaa tulla muitakin - asia on parhaillaan valmistajien ja maahantuojien mietittävänä. Laissa säädetään lisäksi paristojen ja akkujen jakelijoiden eli myyjien velvollisuudesta ottaa vastaan käytettyjä tuotteita", Pfister sanoo.
"Järjestelmän a ja o, että kierrätys on kuluttajille helppoa: on tärkeää saada kuluttajat motivoitua palauttamaan vanhat paristot ja akut. Tuottajilla onkin velvollisuus kampanjoida asian puolesta, samoin myyntipisteissä pitää olla tietoa palautusmahdollisuudesta", hän lisää.
Uusilla säädöksillä yritetään vähentää akkujen ja paristojen aiheuttamaa ympäristökuormitusta.
"Osassa niistä on haitallisia aineita, ja ne pyritäänkin saamaan pois yhdyskuntajätteestä. Tämä voidaan tehdä sekä tehostamalla akkujen ja paristojen keräystä että rajoittamalla haitallisten aineiden käyttöä niissä. Molemmat keinot sisältyvät direktiiviin", Klaus Pfister kertoo.
Nikkelikadmiumakkuja saakin vastaisuudessa käyttää vain esimerkiksi tietyissä työkaluissa.
Käyttörajoitus aiheutti EU-maissa kiistaa ja viivästytti direktiivin hyväksymistä.
Pfister ennakoi, että rajoituksia tiukennetaan myöhemmin.
Akkujen määristä vain arvailuja
Suomessa ei ole lyöty lukkoon akkujen ja paristojen talteenoton tavoitteita. Neuvotteleva virkamies Klaus Pfister arvioi liikkeelle lähdettävän direktiiviin kirjatusta minimistä.
"Tämä tarkoittaa 25 prosenttia markkinoille tuoduista paristoista vuoteen 2012 mennessä ja 45 prosenttia 2016 mennessä. Kun systeemi on saatu pyörimään, katsotaan, pitääkö tavoitetta kiristää kansallisesti."
Toistaiseksi talteen saaduista paristoista ja akuista Pfister "ei uskaltaisi sanoa juuta enkä jaata", koska tilastointi on hyvin epävarmaa.
Muutama vuosi sitten arvioitiin, että talteen saataisiin 10-15 prosenttia maahan tuoduista virtalähteistä.
Maahan tuoduista paristoista ja akuista ei niistäkään ole Pfisterin mukaan täsmällistä tietoa saatavissa - muutaman vuoden takaisen arvion mukaan niitä tuotiin 3 000-5 000 tonnia vuodessa.
"Määrä voi olla reippaasti isompikin, sillä akkuja ja paristoja sisältävien tuotteiden käyttö on lähes ryöstäytynyt käsistä."