Pa­ris­to­jen kier­rä­tyk­ses­tä hel­pom­paa

Patterien ja akkujen kierrätyksestä halutaan tehdä kuluttajille helpompaa. Euroopan unionin ympäristöneuvosto sorvaa direktiiviehdotusta, jolla tehostettaisiin paristojen ja akkujen jätekäsittelyä sekä rajoitettaisiin ympäristölle haitallisten nikkelikadmiumakkujen käyttöä.

Patterien ja akkujen kierrätyksestä halutaan tehdä kuluttajille helpompaa. Euroopan unionin ympäristöneuvosto sorvaa direktiiviehdotusta, jolla tehostettaisiin paristojen ja akkujen jätekäsittelyä sekä rajoitettaisiin ympäristölle haitallisten nikkelikadmiumakkujen käyttöä.

Nykyisin voimassa oleva paristoista ja akuista annettu direktiivi koskee vain runsaasti elohopeaa, kadmiumia tai lyijyä sisältäviä vaarallisia paristoja ja akkuja sekä niistä syntyvää jätettä.

Uusi direktiivi tekisi keräyksestä yksinkertaisempaa kuluttajille. Sen mukaan kaikki paristot ja akut olisi toimitettava keräykseen eikä niitä tarvitsisi etukäteen lajitella, selittää neuvotteleva virkamies Klaus Pfister ympäristöministeriöstä.

"Kaikkiin paristoihin ja akkuihin tulee erilliskeräilyä osoittava merkki, eli roskalaatikko, jonka päällä on ruksi. Se tarkoittaa, että älä laita roskiin."

Pfisterin mukaan ajatuksen taustana on huomio, jonka mukaan paristoja on lähes mahdotonta erottaa toisistaan. Siksi sekä vaaralliset että haitattomammat paristot ovat päätyneet keräilyastiaan.



Valtaosa päätyy sekajätteisiin


Nykyisin suurin osa akuista ja pattereista päätyy sekajätteisiin.

Tilastoja kaatopaikalle joutuvien akkujen ja patterien määrästä ei ole, mutta niitä arvellaan saatavan kunnissa kierrätettyä 10-20 prosenttia. Laskelmia hankaloittaa esimerkiksi se, että huomattava osa akuista ja pattereista tulee erilaisten tuotteiden mukana.

Direktiiviehdotuksessa tavoitteena on lisätä akkujen ja patterien kierrätystä asteittain. Kymmenen vuoden kuluttua direktiivin toimeenpanosta kierrätyksen osuuden tulisi olla 50 prosenttia.

Uusi direktiivi myös siirtäisi keräyksen, kierrätyksen ja käsittelyn järjestämisen paristojen ja akkujen maahantuojille ja valmistajille. Pfisterin mukaan vastuun siirto on looginen askel, sillä sähköelektroniikka sekä autot, eli ne laitteet, joissa akkuja ja paristoja pääsääntöisesti käytetään, ovat jo tuottajavastuulla.

Nykyisin monet keräilypisteet sijaitsevat kauppojen tuntumassa. Pfisterin mielestä samantapainen järjestely olisi tulevaisuudessakin luontevaa. Se, miten asia käytännössä järjestettäisiin jää kansallisesti pohdittavaksi.

"Direktiivissä sanotaan vain, että paikkoja täytyy olla runsaasti, niihin pitää päästä helposti ja niiden pitää olla lähellä kuluttajaa. Jotta vastaanottopaikkoja olisi tulevaisuudessakin ja jotta niitä tulisi lisää, ne on pakko jotenkin kytkeä kauppa mukaan. Ei kuitenkaan niin, että edellytetään, että olisi ostettava uusi patteri tilalle. Ihmisten pitää päästä pattereista ilmaiseksi eroon."

Pienten eli kannettavien nikkelikadmiumakkujen käytön rajoittamisella halutaan edistää korvaavien haitattomampien akkujen kehittämistä ja valmistamista. Jo nyt kannettaville nikkelikadmiumakuille on olemassa vaihtoehtoja.

Kannettavia nikkelikadmiumakkuja käytetään runsaasti niin sanotuissa langattomissa työkoneissa, kuten akkuporakoneissa. Niitä on runsaasti myös kauko-ohjattavissa leikkikaluissa. Leluissa nikkelikadmiumakuista on jo paljon luovuttu, mutta halpatuontileluissa niitä voi olla.

Ilmoita asiavirheestä