Pariisilaistuneita oululaisia, toimittaja Helena Petäistöä ja arkkitehti Pekka Littowia yhdistää kotiseuturakkaus, mutta toisaalta asioita kauempaa tarkastelevan kriittisyys. Molempien mielestä Oulu matkailukaupunkina on viime vuosina ottanut usean askeleen eteenpäin. Kuitenkin nyt olisi aika sujauttaa jalkaan viiden peninkulman saappaat ja tehdä työtä pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti.
Petäistö ja Littow kertoivat Oulun matkailun edistämisideoitaan Pariisin kuudennen kaupunginosan bistron terassilla. Molemmilla on omat ideansa, jotka eivät sulje pois toisen ajatuksia.
Petäistön mielestä jokaisen matkailukaupungin on luotava itselleen imagonsa.
"Ranskassahan kaupungit vetävät turisteja omaleimaisilla teemoillaan. Quay Portrieux on ristinyt itsensä kampasimpukan pääkaupungiksi, Montélimar vetää vuosittain kymmeniätuhansia turisteja nougatilla ja Limoges tunnetaan maailmalla posliinin kaupunkina", Petäistö listaa.
"Oululla on vanha ja historiallinen brandi, terva, jota olisi ehdottomasti hyödynnettävä", Petäistö alleviivaa. "Ei riitä, että pidetään jokunen tervatapahtuma. Tervan on näyttävä, tuoksuttava ja maistuttava ainakin kesällä koko kaupungissa."
Littow katsoo turismiasiaa eri vinkkelistä: "Kaupungilla on oltava oma kaupunkikulttuurinsa, sillä se synnyttää elementtejä, jotka automaattisesti kiinnostavat ihmisiä. Oululla on ainekset vahvan kaupunkikulttuurin luomiseen, mutta tällä hetkellä keskusta ei ole lainkaan sitä luokkaa kuin asukasmäärä, vauraus ja historia edellyttäisivät."
Littowin mielestä suunta on oikea, sillä "uutta kaupunkia" rakennetaan meren rantaan. "Kun on paljon rakennuksia, niiden väliin syntyy putiikkeja, kahviloita ja ravintoloita eli katuelämää."
Pariisilaistiimin visioissa Oulujoen suisto ja meri ovat kaupungin valttikortteja, joihin Oulun kasvun pitäisi suuntautua, Hupisaari ja Pikisaari etunenässä. Petäistö ja Littow toteavat kuorossa, että kesäisin Nordkappiin vaeltava ulkomaalaisautokaravaani olisi saatava pysähtymään kaupunkiin useammaksi yöksi. Yhteisymmärrys jatkuu siinäkin, että turisti viihtyy paikkakunnalla, jossa on nähtävää, eksotiikkaa, mukava tunnelma ja oma ilmapiirinsä.
"Palaan tervateemaani", Petäistö syttyy. "Turistilta vierähtäisi päivä tai kaksi tutustuessaan tervaveneisiin ja tervamuseoon. Puhutaan aina Turkansaaresta, mutta se on liian kaukana. Missä on se maailman suurin tervahauta, ei ainakaan Oulussa. Missä on se bisnes, pitäisi olla tervahovi, jossa olisi ravintola ja pitopalvelu. Siellä voisi järjestää tervateemahäitä ja -synttäreitä. Joka ikisessä Oulun ravintolassa ja kahvilassa pitäisi näkyä terva."
Littowin mielestä myös uskaliaalla arkkitehtuurilla on merkittävä tehtävänsä turistin vetäjänä. "Voitaisiin rakentaa räväkämpi kulttuurirakennus. Miksi ei Ouluun voisi saada Ateneumin siivekettä? Louvren museo rakennuttaa Pohjois-Ranskaan Lens´in kaupunkiin haaraosastoa."
Helena Petäistö ei usko Oulun ja sen seudun talviturismin mahdollisuuksiin. "Ei Ouluun silloin tule kukaan, kaikki menevät Lappiin. "Älä nyt noin sano", Littow puuttuu. "Oulun talvi on kaunis ja eksoottinen keskieurooppalaisille. Jäällä luisteleminen tai autolla ajaminen on takuulla ranskalaiselle lähtemätön kokemus. Monet tykkäävät myös murtomaahiihdosta", Littow perustelee.
"Eikös tässä yhteenvedoksi voisi sanoa, että Oulusta pitää löytyä poliittista tahtoa, joka loisi kaupungille eri tavoin imagoa, vetovoimaa, ja joka saisi matkailijat kiinnostumaan Oulusta", Littow tiivistää. "Kyllä, ja joka tapauksessa kyseessä on pitkä projekti."
