Lukijalta
Mielipide

Pariisissa korjataan korkean rakentamisen virheitä – alkuinnostuksen jälkeen tornit rappioittavat ympäristönsä lyhyessäkin ajassa

Juuri käytävä keskustelu korkeasta rakentamisesta on kuuma aihe Pariisissakin.

Juuri käytävä keskustelu korkeasta rakentamisesta on kuuma aihe Pariisissakin. Tornit ovat jälleen joidenkin mielestä ratkaisu edistyksellisyyden symboleja luotaessa. Vastustajilla on kuitenkin täällä vankkoja perusteluita sitä vastaan.

Pariisin kokemukset osittavat, että alkuinnostuksen jälkeen tornit rappioittavat ympäristönsä lyhyessäkin ajassa. Alueiden näivettyminen alkaa usein katutason jäädessä vaille elämää.

Jopa aivan Eiffel-tornin vieressä oleva tornitalokeskittymä Haute-Seine menetti statusarvonsa parissa vuosikymmenessä, kun piha-alueista tuli epäsosiaalisten ryhmien hallitsema. Nyt alueelle on tehty kalliita muutoksia, jotta katutaso saataisiin elvytettyä ja sosiaalinen kontrolli palautettua. Tulevaisuus näyttää kuinka siinä onnistutaan.

Aivan ydinkeskustassa olevan Montparnassen tornin rakastajia on tänä päivänä vaikea löytää. Keskeistä paikastaan huolimatta sen ympäristö on luotaantyöntävä, vaikka lähiseutu muuten kuhisee elämää. Torni ja sen juuressa oleva kauppakeskus onkin menossa massiiviseen remonttiin, jotta alueen arvo saadaan palautettua. Synkkä kauppakeskus puretaan ja tilalle tulee pienkorttelien rypäs. Tornikin olisi saanut mennä, mutta operaation hinta oli liikaa.

Virheistä on opittu. Kansalliskirjaston liepeille on rakentumassa toiminnoiltaan sekoittunut, tiivis kaupunginosa, Massena-Tolbiac. Rakennukset ovat lähes kauttaaltaan korkeudeltaan alle kymmenen kerrosta. Yleisvaikutelma on urbaani, katunäkymät vaihtelevia ja korttelit valoisia.

Mutta olennaista on, että alueelle ei kaavoitettu sisäänpäin kääntyneitä kauppakeskuksia. Kaupungin politiikka suosii kivijalkatilojen käyttöä. Rakennuttajille asetettiin tonttien luovutusten ehdoksi katutason rakentaminen liiketiloiksi. Jotta sivukatujenkin pienyrittäjät ja muut toimijat pääsivät alkuun, kaupunki asetti tiloille siirtymäajaksi vuokrakaton. Nyt alueella kukoistaa uusille alueille harvinainen katuelämä.

”On ensiarvoisen tärkeää kehittää Oulun keskusta-asumista, mutta on virhe lähteä kilpailemaan keinoilla, joiden vaikutus on lähiympäristöön negatiivinen. Vaaditaan kontekstin ja mittakaavan tajua."

Perimmäinen syy kaupunkien olemassaololle on ihmisten tarve kohdata ja toimia yhdessä. Sen onnistunut järjestäminen on ollut kaikkien menestyneiden kaupunkien olennaisin ominaisuus. Tämän mahdollistaa parhaiten toiminnallisesti sekoittunut, tiivis, ihmisen mittakaavaan tehty kaupunki. Tässä lienee yksi merkittävä syy Pariisin menestykselle. Kaupunki vetää yhä edelleen yrityksiä, osaajia ja turisteja.

Suomalaiset kaupungitkin ovat mukana kansainvälisessä kilpailussa asukkaista, jotka etsivät palkitsevan työn lisäksi laadukasta elinympäristöä. On ensiarvoisen tärkeää kehittää Oulun keskusta-asumista, mutta on virhe lähteä kilpailemaan keinoilla, joiden vaikutus on lähiympäristöön negatiivinen. Vaaditaan kontekstin ja mittakaavan tajua.

Tulevaisuudessa Suomessakin on opittava ymmärtämään eurooppalaisen kaupunkiperinteen vahvat puolet ja kehitettävä niistä lähtökohdista vetovoimaisia kaupunkeja. Tarvitaan kyky etsiä oma tie, sillä omaleimaisuus on aikamme suurin valtti.

Pekka Littow

arkkitehti SAFA-DPLG

Oulun arkkitehtikoulun kasvatti, toimii Pariisissa ja Helsingissä

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.