"Koskaan ei ole ollut tällaista mediamylläkkää", toteaa Pariisin kadulta tavoitettu Ilmatieteen laitoksen tutkimuspäällikkö Raino Heino hänen palatessaan perjantaina iltapäivällä kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tiedotustilaisuudesta. Paikalle oli ahtautunut satoja toimittajia ja televisiokameroita pilvin pimein.
20-sivuista osaraporttia on väännetty koko viikko Pariisissa noin 120 maan edustajien kesken. Ainoana suomalaistutkijana mukana olleen Heinon mukaan tutkijoiden pohjatekstistä viilattiin pilkkujakin, kun hallitusten edustajat pääsivät esittämään kantojaan.
"Suomi oli lähtökohtaisesti ihan tyytyväinen raporttiin." Omien etujen ajaminen ei ylipäänsä ollut Pariisissa päällimmäisenä. "Vaan että päästään lähelle tosi tiedettä ja totuutta. Kyllä päästiin", Heino vakuuttaa.
Ylivoimaisesti suurin osa raportin tutkijoista on ollut amerikkalaisia. "Ihan rehellisin tutkijan perustein, uskallan sanoa."
"Meidän tutkijoiden ja meteorologien ei kovin paljon pitäisi puuttua siihen, mitä pitäisi tehdä. Mutta tuntuu vain, että mennään bisnes as usual -mentaliteetilla. Silloin seurataan käyrien yläreunoja mieluummin kuin keski- tai alareunoja", pääjohtaja huolehtii ja toteaa oman tehtävänsä olevan toimia "matkasaarnaajana" ilmastonmuutoksen nimissä.
Tutkijat ovat tuoneet huolensa esiin jo 10-20 vuotta, Heino muistuttaa. "Joka kerta vähän suuremmalla painolla ja varmuudella. Tuntuu vaan niin toivottomalta, ettei mihinkään tositoimiin ryhdytä." Nyt on pallo pitkälti kehitysmaiden käsissä, hän katsoo. "Tämä on tietynlainen oravanpyörä."
Pohjoisessa toimintaedellytykset tulevat paranemaan lämpenemisen myötä, Heino ennakoi. Esimerkiksi havupuihin liittyvä toiminta siirtyy kohti pohjoista, kun lehtipuut valloittavat etelää.
Kun itäisessä ja pohjoisessa Suomessa voidaan talviurheilua harrastaa vielä pitkään, niin Pohjanlahden rannikolla joudutaan muutosten kouriin jo kohtalaisen lyhyellä aikavälillä. Oulukin alkaa jo olla raja-aluetta lumentulon vähenemisen näkökulmasta, Heino arvioi.