Eiffel-tornin lähellä Quai Branlyllä on avattu Pariisin uusi etnologinen museo, johon on yhdistetty entinen Musee de l´´Homme ja Afrikan ja Oseanian taiteen museo monilla lahjoituksilla täydennettynä.
Arkkitehtuurikilpailun voitti ranskalainen Jean Nouvel, jonka käsialaa on muun muassa Pariisin Arabi-instituutti.
Quai Branlyn museo koostuu neljästä erinäköisestä rakennuksesta. Suurin noudattaa muodoltaan viereistä Seinen mutkaa ja on 200 metriä pitkä, lepää 26:n metallipylvään päällä. Mustaa, punaista, valkoista. Metallia ja lasia, ikkunoita ja ritilöitä, kulmia ja vinkkeleitä.
Seinen puolella vielä 30:n eri väristen ja kokoisten palikoiden leikki; jokainen palikka on sisältä näyttelytilan uloke johon on koottu intiimi esineryhmä.
Korkean hallintorakennuksen pinta on yhtä vihreää ryöppyä, kasvit peittävät sen kokonaan, paitsi ikkunoita. Ravinne- ja vesiputket kulkevat piilossa seinillä.
Kokoelmat sisältävät 300 000 alkuperäiskulttuurien esinettä maailman kaikilta kolkilta. Näytteillä on 3 500. Sali on hämärä, esineet ovat lasikaapeissa ja ne luovat epätodellisen, lumotun maiseman jossa ihmisten liikkeet heijastuvat ja hämäävät etäisyyden. Kuin kulkisi henkiä suhisevassa taikametsässä.
Matalat orgaanisen muotoiset väliseinät on päällystetty ruskealla nahalla ja niiden reunalla voi levähtää tai katsoa lukuisissa kahden istuttavissa syvennyksissä multimediaohjelmia.
Lepohetkiä tarvitsee, sillä teokset ravistelevat ja ihastuttavat. Eskimoiden hylkeennahkainen makuupussi, siperialainen kalannahkainen juhlatakki, Kauko-Idän silkkivaatteita ja koruja, shamanien välineitä, intiaanien sulkapäähineitä ja vainajanukkeja, naamioita ja soittimia monelta kolkalta, meksikolaisia hautafiguureita, aasialaisia riisinvartijaveistoksia tai käärmeenmuotoisia sirppejä, loputtomiin.
Kaikista virtaa voimakas lataus. Käyttöesineet, aseet, rituaaliveistokset, kaikki kertovat hienosta muodontajusta ja kekseliäästä luonnonmateriaalin käytöstä.
Ulkoilmateatteri, kirjasto ja mediateekki, lukuisat, konsertit ja tapahtumat, näyttely- tutkimus- ja julkaisutoiminta, ilmaiset konferenssit: tavoitteena on nostaa kunniaan "primitiivinen taide", josta nyt käytetään nimitystä L´´art Premier, Ensimmäinen taide.
Sitä se totisesti on. Muistaa myös sopii, että alkuperäiskansat käyttivät suurimman osan ajastaan taiteeseen ja rituaaleihin eikä omaisuuden kartuttamiseen. Jotain pyhää he onnistuivat jättämään yksinkertaiseenkin esineeseen.