Mitä lähemmäksi vuoden 2012 kesäolympialaisten järjestäjän valinta tulee, sitä äänekkäämmin ranskalaiset tiedotusvälineet pauhaavat.
Ranskan yleisradio aloitti suoran televisiolähetyksen jo tänään aamuyöstä Singaporesta, vaikka vuoden 2012 olympialaisten kisakaupunki selviää vasta iltapäivällä.
Pariisin kaupungintalon eteen on viritetty jättimäinen kuvaruutu, josta kansa saa seurata valintaprosessia suorana. Pariisilaiset uskovat, että nyt on heidän vuoronsa.
Kaupunki haki vuosien 1992 ja 2008 kisoja, mutta hävisi.
Viimeksi Pariisissa järjestettiin olympialaiset vuonna 1924. Edellisen hakuprosessin jälkeen tappion yhtenä syynä pidettiin pariisilaista itsepäisyyttä, joka nyt on korjattu.
Hankkeen puuhamiehet ja naiset ovat kuunnelleet tarkemmin Kansainvälisen olympiakomitean vaatimuksia ja yrittäneet sopeuttaa ehdotustaan näihin raameihin.
"Olemme ihanteellinen partneri rakentamaan tulevaisuuden olympialaiset. Tarjoamme kompaktin ja hyvän projektin hallitulla ja kohtuullisella budjetilla. Olympialaiset ovat suuri juhla, jonka ranskalaiset haluavat jakaa koko maailman urheilijoiden ja katsojien kanssa", tunnelmoi Pariisin olympiahankkeen markkinointijohtaja Jerome Lenfant.
Ympäristöystävällinen kisakylä
Parannusta vuoden 2008 hankkeeseen on muun muassa suorituspaikkojen sijainnissa. Suuren hajaannuksen sijasta noin kolme neljäsosaa urheilusuorituspaikoista sijaitsevat kahdessa keskittymässä.
Toinen alue keskittyy Pariisin pohjoispuolelle kuuluisan Stade de France -stadionin ympärille. Toinen keskittymistä taas sijaitsee Pariisin länsipuolella Roland Garrosin tenniskenttien tuntumassa.
Kisakylä nousee kahden suorituspaikkakeskittymän väliin vain muutaman kilometrin päähän Pariisin historiallisesta keskustasta.
Kisakylä rakennettaisiin Les Batignolles -kortteliin, joka saisi samalla kaipaamansa kasvojenkohotuksen.
Myös Ranskan valtion rautateiden varikkoalue siirtyisi alta pois. Järjestäjät ylpeilevät jo etukäteen kisakylän ympäristöystävällisyydellä.
"Kisakylä rakennetaan kaikkein parhaista materiaaleista, jotka ovat samalla ympäristöystävällisiä. Tahdomme järjestää historian ensimmäiset kisat, jotka eivät pahenna kasvihuoneilmiötä", Jerome Lenfant mainostaa.
Kokemusta suurista arvokilpailuista
Vaikka Kansainvälisen olympiakomitean arviointiryhmä ei ole pannut hakijoita paremmuusjärjestykseen, Pariisin hakemus sai Lontoon ohella yleisluonnehdinnan "erittäin korkealaatuinen", kun muiden ehdokkaiden piti tyytyä määritelmään "korkealaatuinen".
Myös Pariisin majoitus- ja liikennejärjestelyt vakuuttivat arviointikomitean jäsenet.
Ranska saattaa ylpeillä myös kokemuksellaan. Jalkapallon MM-kisat vuonna 1998 ja Yleisurheilun MM-kisat kaksi vuotta sitten onnistuivat mainiosti.
Eksoottisin suorituspaikka tulisi varmasti rantalentopalloilijoille.
Beach volley -stadion on määrä rakentaa Marsin kentälle aivan Eiffel-tornin juurelle. Pariisin ulkopuolellekin on pakko sijoittaa muutamia lajeja kuten purjehdus, joka kisattaisiin Atlantin rannalla La Rochellessa. Myös monia jalkapallo-otteluita pelattaisiin muualla kuin Pariisissa.
Ranskalaiset odottavat kisoista myös taloudellista jättipottia. Vuoden 1998 jalkapallon MM-kisat antoivat piristysruiskeen koko maan taloudelle.
Konsulttiyhtiö Boston Consulting Groupin tekemän ennusteen mukaan Ranska voisi saada jopa 42 miljardia euroa lisätuloja vuosien 2005-2019 välillä Olympiakisojen vetämänä.
Hanke työllistäisi jopa 60000 ihmistä vuosittain ja 42000 lisätyöpaikkaa jäisi Ranskaan turismin ja urheilun aloille, konsulttiarvio lupaa.
Ei siis ihme, että yli kymmenen prosentin työttömyyden ja kituuttavan talouskasvun vaivaaman maan presidentti Jacques Chirac on Singaporessa itse paikalla Pariisin hankkeen viimeisessä esittelyssä.