Yhä harvempi tarvitsee kotiin kannettua puhelinluetteloa, kun netti- ja puhelinpalvelut kasvattavat suosiotaan. Jokaiseen suomalaiseen kotiin ja työpaikkaan jaetaan silti tänäkin vuonna uudet puhelinluettelot, kaksin kappalein.
- Olen saanut kotiini uudet puhelinluettelot, mutta ne ovat muovissa edelleen, kertoo helsinkiläinen Markku Jantunen. Kaikki tärkeimmät puhelinnumerot ovat kännykässäni, ja jos muuta tarvitsen, soitan numerotiedusteluun.
Vuodesta 2005 lähtien Fonecta ja Eniro ovat julkaisseet omat alueelliset luettelonsa koko maassa. Yhtiöt uskovat, että painetut puhelinluettelot säilyttävät merkityksensä, vaikka rinnalle kehitetään sähköisiä palveluja.
- Uskon, että molempia tarvitaan. Esimerkiksi jonkin vakuutusyhtiön organisaatiorakennetta ei ole ihan yhtä helppoa selvittää netistä kuin painetusta puhelinluettelosta, sanoo Eniron liiketoiminnan johtaja Mika Willisi. Yksittäinen numero voi olla helpompi hakea sähköisesti.
Luetteloissa ei kuitenkaan päästä samanlaiseen kattavuuteen kuin ennen, jolloin lähes kaikissa kotitalouksissa oli kiinteä puhelinliittymä. Matkapuhelinnumeron julkaisusta kun pitää maksaa erikseen, ja kotitalouksista jo yli puolella on pelkkä matkapuhelinliittymä.
Luonnonsuojeluliitto huolissaan jätekuormasta
Poisheitetyistä luetteloista syntyy vuosittain tuhansien tonnien jätekuorma. Luonnonvarojen säästämiseksi Suomen luonnonsuojeluliitto kehottaa ottamaan vastaan vain yhden luettelopaketin.
Liiton viestintäpäällikkö Matti Nieminen epäilee koko painetun puhelinluettelon todellista merkitystä käyttäjille - ja jopa luettelossa mainostaville yrityksille.
- Uskon, että tänä netin aikana se on vähän siinä ja siinä, kannattaako puhelinluettelossa edes enää mainostaa, sanoo Nieminen.
Luettelon jakamisen omaan postilaatikkoon tai -luukkuun voi estää erillisellä "ei puhelinluetteloa" -kiellolla. Ei mainoksia -ilmoitus ei yksin riitä.
Eniron luettelosta kieltäytyy alle kaksi prosenttia suomalaisista, kertoo Willisi.
Kahdeksan kymmenestä käyttää luetteloa
Eniron käyttäjätutkimuksen mukaan puhelinluetteloa käyttää kahdeksan kymmenestä suomalaisesta. Helsingin keskustassa tehdyn pikaisen kyselyn perusteella painettua puhelinluetteloa käytetään kuitenkin paljon harvemmin kuin sähköisiä hakupalveluita.
- Pari vuotta sitten katsoin puhelinluettelosta hammaslääkärin numeron, vastaa lappeenrantalainen Jenni Lehtinen. - Muuten käytän numeropalvelua.
Niinikään lappeenrantalainen Karoliina Karjalainen sanoo heittävänsä luettelot aina suoraan paperinkeräykseen.
- Minusta luettelot ovat tuhlausta. Etsin yhteystiedot aina (Fonecta) Finderista, hän toteaa.
Jos netti ei ole auki, helsinkiläinen Jenni Nurmi saattaa silmäillä puhelinluettelosta karttasivuja.
- Voisihan se tosin olla mikä tahansa kartta, ei siihen isoja kirjoja tarvittaisi, hän naurahtaa.
- Karttaa käytän joskus, mutta nyt yhä harvemmin, kun autossakin on paikannus-laite, kertoo Markku Jantunen.
Erityisesti kahden puhelinluettelon systeemi ihmetyttää.
- Riittäisi hyvin, että luettelot jaettaisiin kotiin vaikka joka toinen vuosi. Ja on ihan hullua, että niitä tulee kaksin kappalein, toteaa Helsingissä asuva Soile Vesa.