Koetko, että ehdit palautua riittävästi työpäivien välissä? Jos nyökkäät, porskuta vain samaan malliin. Jos pudistat päätäsi tai et oikein tiedä, pysähdy miettimään, millaiset asiat lataavat akkujasi parhaiten.
– Oma kokemus kertoo yleensä oleellisen levon ja palautumisen tarpeesta, työterveyspsykologi Marjo Pennonen Finlasta sanoo.
Se, mikä kenellekin on lepoa, on yksilöllistä.
– Opettele kuuntelemaan itseäsi, Pennonen kannustaa.
Tärkeintä palautumisen kannalta on uni. Keho ja mieli tarvitsevat kuitenkin muunkinlaista säännöllistä lepoa. Lepo tasaa kiireen ja paineen aiheuttamia muutoksia.
– Stressihormonipitoisuus laskee, ja elimistöä rauhoittava parasympaattinen hermosto aktivoituu. Ja jotta aivot pystyvät ratkomaan ongelmia ja omaksumaan uusia asioita, ne tarvitsevat lepohetkensä, Terveystalon johtava työterveyspsykologi Tuuli Viranta-Naulapää luettelee.
Lepoa voi olla lähes mikä tahansa, joka rentouttaa ja irrottaa ajatukset töistä. Sohvalle siis. Töllö päälle ja aivot narikkaan. Mieti vielä, Pennonen toppuuttelee.
Vaikka sohva–televisio-yhdistelmä voi joskus olla ihan paikallaan, pysyväksi ja ainoaksi rentoutuskeinoksi sitä ei kannata ottaa.
– Jos stressi jatkuu ja joka ilta koettaa rentouttaa itsensä television ääressä, elämä on vaarassa kaventua, Pennonen sanoo.
– Pian elämässä ei enää ole muita keinoja, joista saisi aidosti voimavaroja elämäänsä.
Rakas harrastus on lepoa
Lepoon kuuluu sekä rentoutumista että virkistymistä. Palauttavaan lepoon liittyy usein keskittyminen, toisin kuin esimerkiksi passiiviseen television katseluun.
– Lepo voi tarkoittaa muun muassa rentoutusharjoitusta, hengitykseen keskittymistä, tietoisen läsnäolon harjoitusta tai melkein mitä tahansa tekemistä, joka tuottaa hyvänolon tunteen, Viranta-Naulapää sanoo.
Lepoa voi siis olla myös jokin mieluisa puuhastelu.
– Rakas harrastus, johon uppoutuu, tuottaa onnistumisen ja hallinnan kokemuksia. Tämä vaikuttaa siten, että mielihyvähormoneja alkaa erittyä.
Liikuntakin voi olla lepoa riippuen liikkumisen tavasta.
– Käveletkö rauhallisesti luontoa tarkkaillen vai paahdatko kovalla sykkeellä puhelimessa puhuen? Viranta-Naulapää kysyy.
– Psyyken kannalta liikunta voi olla hyvä keino palautua kuormituksesta. Sitä ei voi kuitenkaan pitää lepona samalla tavalla kuin rentoutumista.
Sykkeen nostava liikuntakin toki edistää palautumista, mutta vaikutukset tulevat viiveellä.
Rauhalliset ihmiset lepäävät enemmän
Eri ihmiset tarvitsevat eri määrän ja erilaista lepoa. Pikkutarkoilla työntekijöillä on Pennosen mukaan usein muita suurempi palautumisen tarve.
– Stressitaso nousee työelämän joustovaateissa, kun hallinnan tunne vähenee.
Viranta-Naulapään mukaan helposti huolestuvat ja ahdistuvat hyötyvät eniten tietoisen rentoutumisen ja rauhoittumisen opettelemisesta.
– Helposti stressaantuvat hyötyvät taas erityisesti liikunnasta. Stressihormonit laskevat ja mielihyvähormonit nousevat.
Rauhalliset ja persoonaltaan joustavat tyypit lepäävät muita enemmän jo luonnostaan.
Levon pitäisi työterveyden ammattilaisten mielestä kuulua itsestäänselvästi osaksi elämää. Totuus on kuitenkin usein toinen.
– Vaikka palautumisesta ja rentoutumisesta puhutaan enemmän kuin ennen, nykypäivän työelämä ja jatkuvalla sykkeellä elävä maailma haastavat meitä hirveästi, Viranta-Naulapää sanoo.
Hänen mielestään tarvitaan aivan uudenlaista taitoa nostaa lepo tärkeysjärjestyksen kärkeen.
– Parhaiten pärjää se, joka osaa levätä eikä se, joka treenaa eniten. Tämä koskee yhtä lailla urheilijoita kuin yritysjohtajia.
Asia liittyy myös arvoihin.
– Oma hyvinvointi, terveys ja jaksaminen pitäisi mielestäni laittaa aina ykköseksi. Silloin olet todennäköisesti myös parempi työntekijä, puoliso ja vanhempi, Pennonen sanoo.
