Lahjakkaimmilla tekniikan opiskelijoilla riittää vientiä työmarkkinoilla. Heidän kyvyistään ovat kiinnostuneita yritykset, myös tutkimuslaitokset ja yliopistot. Parhaasta opiskelija-aineksesta käydään kovaa kisaa, jossa houkuttimina käytetään laadukkaiden työskentelyolosuhteiden lisäksi riihikuivaa rahaa.
Oulun yliopiston sähkö- ja tietotekniikan osaston konenäön tutkimusryhmä etsii parhaillaan diplomityön tekijöitä Kalevassa julkaistulla ilmoituksella. Kovin yleisä ilmoittelu lehdessä ei ainakaan vielä ole, professori Matti Pietikäinen toteaa.
Lehti-ilmoituksella konenäön työryhmä tavoittelee opiskelijoita, jotka ovat jo osa-aikaisesti töissä teollisuudessa. Työssä käyviä kun ei muuten välttämättä saa oikealla hetkellä kiinni, Pietikäinen sanoo.
Kilpa parhaista opiskelijoista on kiristymässä. Vielä viime vuonna konenäön tutkimusryhmä sai keitä halusi teollisuudessa vallinneen matalasuhdanteen ansiosta.
"Teollisuuden huono vuosi oli yliopiston tutkimukselle hyvä", Pietikäinen luonnehtii.
"Sinänsä on tietysti hyvä, että teollisuus on elpymässä. Se merkitsee panostusta myös tutkimukseen. Toisaalta kilpa hyvistä opiskelijoista kiihtyy. Tavoitteena on edelleen, että saisimme taas parhaat mahdolliset opiskelijat meille", Pietikäinen korostaa.
Palkan oltava
kilpailukykyinen
Paras opiskelija-aines tietää arvonsa.
"Nälkäpalkka ei kiinnosta kurssiensa parasta väkeä. Panostuksen pitää olla sellainen, että lahjakkain, tutkimukseen parhaiten sopivat aines tarttuu tilaisuuteen. On tärkeää tavoittaa heidät ennen kuin he ehtivät sitoutua muualle", Pietikäinen tietää.
Kun palkan pitää olla kilpailukykyinen, niukkuudessa elävän yliopiston perusrahoitus ei riitä moiseen. Konenäön tutkimusryhmäkin kattaa suuren osan palkkakuluista ulkopuolisella rahoituksella. Pietikäisen mukaan ulkopuolista rahaa tulee muun muassa Suomen Akatemialta, Tekniikan kehittämiskeskukselta Tekesiltä ja yrityksiltä.
Yliopistoissa tehtävää perustutkimusta rahoittavat yritykset haluavat konkreettista hyötyä tutkimusten tuloksista. Toisaalta teollisuuden piirissä ymmärretään, että perustutkimusta tekevien on voitava julkaista tuloksia tiedepiireissä tarkasteltavaksi. Esimerkiksi Tekes vaatii oman rahoituksensa pohjaksi näyttöjä siitä, että tutkimuksella on käytännön merkitystä.
Perustutkimus puolestaan tuottaa sovellutuksia, joilla yritysmaailma tekee bisnestänsä.
Koko tutkimuksen rahoituspotti on Pietikäisen mukaan kokonaisuus, jossa eri lähteiden intressit sopivasti kohtaavat. Se takaa sen, että tutkimukseen saadaan osaavaa väkeä.
Konenäkö
kiinnostava alue
Konenäön tutkimus on vahvassa kasvussa. Niin laitetekniikka, kuin menetelmätutkimuskin etenevät vauhdilla. Uusia sovellutuksia putkahtelee markkinoille kiihtyvään tahtiin, hyvänä esimerkkinä jo laajaan kaupalliseen käyttöön ehtinyt kamerakännykkä.
"Vielä 1990-luvun alkupuolella konenäköä sovellettiin lähinnä teollisuudessa. Nyt tehdään jo kaupallisia massasovellutuksia, Pietikäinen vertaa.
