Muonio
Anni Kristiina Juuso on vanhaa enontekiöläistä poromiessukua, vaikka hän on syntynyt ja peruskoulunsakin käynyt Ivalossa. Itse asiassa ilman Ivalossa vietettyä aikaa tytöstä tuskin olisi tullut näyttelijää ja elokuvamaailman juhlimaa tähteä.
Kaiken takana on Ivalon Luovis, Helena Törmän vetämä lasten ja nuorten teatterikerho, jonka toimintaan menin mukaan heti peruskoulun ykkösluokalla. Luovista ja sen mukanaan tuomia esiintymisiä riitti koko peruskoulun ajan, Anni muistelee.
Talvella Annin elämään kuuluivat koulu ja Luovis, mutta kesän tärkeimmät hetkensä hän vietti isänsä kanssa tunturissa.
Porot ja saamelaisuus ovat aina olleet ykkösiä minun mielessäni. Kesäkuussa äidillä oli tapana kuljettaa minua pitkin ja poikin Eurooppaa, tutustuttaa pääkaupunkeihin ja vanhaan kulttuuriin, mutta aina minä kaipasin isän luo vasanmerkitykseen tunturiin.
Vaikka Annin äiti on kotoisin Asikkalasta, saame oli ensimmäinen kieli, jonka Anni oppi.
Äiti ei osannut saamea, mutta onneksi hän oli niin myötäantava, että salli isän opettaa minulle ensimmäiseksi saamen. Nykyisin äitikin jo ymmärtää kieltä hyvin, mutta ei hän ryhdy sitä meidän kuullen puhumaan.
Anni oli ala-asteen neljännellä luokalla, kun hän näki Helsingin Sanomissa jutun Kallion ilmaisutaidon lukiosta. Koska siellä oli myös teatteriaineita, hän päätti pyrkiä sinne. Haave toteutui, ja 15-vuotiaana tyttö muutti yksin Helsinkiin.
Radio-oppi Mafian hanttihommista
Annin Etelä-Suomen turnee kesti lopulta seitsemän vuotta. Lukion jälkeen hän opiskeli vuoden kansanopiston teatterilinjalla Lahdessa ja oli sen jälkeen vuoden Helsingin ylioppilasteatterissa. Välillä hän kävi töissä, jotta rahat riittäisivät.
Kun Stadiassa eli Helsingin ammattikorkeakoulussa alkoi uusi elokuvanäyttelemisen linja, hakeuduin sinne. Siellä ehdin olla vain vuoden, kun yllättävä venäläinen elokuvaprojekti tuli eteeni. Elokuvaopinnoilla ja Käki-elokuvalla ei kuitenkaan ollut mitään yhteyttä toisiinsa, hän kertoo.
Elokuvan jälkeen Anni päätti jättää Helsingin ja muuttaa takaisin Lappiin. Radiotoimittajan työkin avautui hänen eteensä kuin tilauksesta, kun Saamen radion Karesuvannon pitkäaikainen toimittaja jäi eläkkeelle.
Olin vuosina 1995—97 Radio Mafiassa hanttihommissa. Seurasin radio-ohjelmien tekoa ja samalla opin perusasioita. Sieltä meikäläisen toimittajaoppi on imetty, hän kertoo.
Tyttö vakuuttaa, ettei Käki-elokuvan aikaan saama pyöritys ole muuttanut häntä millään tavalla. Anni sanoo olevansa se sama porotyttö kuin ennenkin.
Nämä jutut eivät edes voi nousta minulle päähän, siitä isä pitää huolen. Hänellä on tapana pudottaa minut maan tasalle ihmettelemällä, miten yksi elokuva voi viedä ihmistä ympäri ämpäri. Jos ryhdyn puhumaan liikaa Venäjästä, hän komentaa minut heti saunaan. Koko suku on samanlaista, Anni naureskelee.
