Suomen maastohiihto on alkanut nousta Lahden MM-hiihtojen dopingskandaalin aiheuttamasta alennustilasta. Tähän myönteiseen kehitykseen on kaksi syytä: uusia käryjä ei ole käynyt, ja sekä miesten että naisten saavutukset ovat alkaneet parantua. Etenkin naiset ovat menestyneet pitkin talvea hyvin.
Tällainen suuntaus lupaa hyvää Torinon talvikisojen alla, ja maastohiihtäjiltä on lupa odottaa olympialaduilta ainakin kohtuullista menestystä. Miesten menestys muutaman laihan vuoden jälkeen olisi tärkeää jo perinteisen suomalaislajin kotimaisen tulevaisuuden kannalta.
Olympiamenestykseen ei voi kuitenkaan pyrkiä keinolla millä hyvänsä. Kisavalintojen jälkeen nousi kova kohu siitä, minkä takia Kaisa Varis jäi valitsematta Torinoon. Virallinen perustelu oli näyttöjen riittämättömyys. Yleisesti kuitenkin oletettiin, että jättämällä hänet syrjään haluttiin välttyä vanhojen muistelulta. Varis ilmoitti hyväksyvänsä perustelun puutteellisista näytöistä. Tämä oli kunnianhimoiselta urheilijalta yllättävä kannanotto.
Kisajoukkueen valinnan jälkeen on julkisuuteen tullut kuitenkin seikkoja, jotka viittaavat siihen, että valitsijoilla saattoi olla muitakin syitä olla varovaisia. Pidättyvä valintalinja oli oikea. Mitaleita ei kannata tavoitella dopingin maku suussa ja ottamalla riskejä. Jo yksikin uusi käry tai pelkkä vakava epäily olisi uusi naula Suomen maastohiihdon arkkuun. On parempi menestyä vaikka vähän vaatimattomammin kuin saada kylkeensä leima uutena urheilun DDR:nä.
Suomen antidopingtoimikunta ilmoitti torstaina, että Kaisa Variksen tammikuussa Suomessa antamat kaikki dopingnäytteet ovat olleet testitilanteissa hyväksyttäviä eli negatiivisia. ADT kertoi selvittävänsä Varista koskevaa "keskeneräistä asiaa". Tämä tarkoittaa epäselvyyttä siitä, miksei hän ollut testaajien tavoitettavissa kahteen otteeseen tammikuussa. Variksen tähän asti julkisuuteen antamia selityksiä on vaikea pitää tyydyttävinä.
Varmana pidetyn kisalipun eväys on kova paikka huippu-urheilijalle, joka on harjoitellut pitkään menestyäkseen isoissa kisoissa. Hän tietää, että kiellettyjä menetelmiä paljastavat testit tarkentuvat koko ajan. Menestyksen nälkä saattaa silti olla suurempi houkutus kuin pelko kärähtämisestä.
Suomen maastohiihdon johtoporras oppi Lahdessa kantapään kautta, että jos urheilijat ja heidän tukijoukkonsa eivät asiaa itse ymmärrä, johdon tehtävä on pitää oma pöytä puhtaana. Nolla hiihtomitaliakin on parempi tulos kuin yksikin käry.
paakirjoitus@kaleva.fi