Pa­rem­paan täytyy pystyä

Torinon olympialaisten yhdeksän mitalin saalis jätti Olympiakomitean valmennuksen johtajan Kari Niemi-Nikkola kaksijakoisiin tunnelmiin. Menestys oli parempi kuin seitsemän mitalin Salt Lake Cityn kisoissa 2002, mutta heikompi kuin 12 mitalia tuoneissa Naganon kisoissa 1998.

Curlingjoukkueen mitali lihotti hieman Suomen laihaksi jäänyttä mitalitiliä.
Curlingjoukkueen mitali lihotti hieman Suomen laihaksi jäänyttä mitalitiliä.

Torinon olympialaisten yhdeksän mitalin saalis jätti Olympiakomitean valmennuksen johtajan Kari Niemi-Nikkola kaksijakoisiin tunnelmiin. Menestys oli parempi kuin seitsemän mitalin Salt Lake Cityn kisoissa 2002, mutta heikompi kuin 12 mitalia tuoneissa Naganon kisoissa 1998.

- Olen ylpeä siitä, että meillä oli paljon urheilijoita, jotka menestyivät paremmin kuin odotettiin ja nostivat joukkueen sille tasolle, jossa ollaan. Toisaalta olen pettynyt siitä, että parhaat valttikorttimme eivät purreet. Jäi tunne, että parempaan täytyy pystyä, Niemi-Nikkola sanoo.

Vaikka Janne Ahosen, Hannu Mannisen, Risto Mattilan ja Antti Autin tapaisten mestarisuosikeiden jääminen ilman mitalia oli pettymys, Niemi-Nikkola on tyytyväinen joukkueen kokonaispanokseen.

- Meillä oli kisoissa 92 urheilijaa, joista 41 lähtee kotiin mitali kaulassa. Joukosta 28 on joukkue- ja 13 yksilöurheilijoita. Siihen täytyy olla tyytyväinen, Niemi-Nikkola sanoo.

Joukkue täytti Olympiakomitean valintakriteerit melko hyvin. Ajatuksena oli, että yksilöurheilijat kykenevät sijoittumaan 16:n parhaan joukkoon ja joukkueet 8:n parhaan joukkoon.

- Meillä on kolmetoista urheilijaa, jotka eivät sijoittuneet 16 parhaan joukkoon yksilöinä tai kahdeksan parhaan joukkoon joukkueena. Se on alle 20 prosenttia koko joukkueesta, Niemi-Nikkola sanoo.

Tavoitteisiin nähden Niemi-Nikkola antoi puhtaat paperit alppilajeille, ampumahiihdolle, freestylelle, lumilautailulle, taitoluistelulle ja mäkihypylle, jossa tosin kaikki yksilötason tavoitteet eivät täysin toteutuneet.


Lajiliitot analyysiin

Talvilajien osalta Torinon kisat tarjosivat Olympiakomitealla faktaa, jota käytetään, kun OK analysoi talvilajien liittojen valmennusjärjestelmät samalla metodilla, jolla se arvioi ja rankkasi kesälajien liittojen toiminnan.

- Äkkiseltään ajateltuna tämä tulos ei ainakaan helpota arviointityötä. Minun toiveeni oli, että mahdollisimman moni lajiryhmä yltäisi Torinossa mitaleille ja saisi potkua toimintaansa, Niemi-Nikkola sanoo.

- Valintoja (OK:n toiminnan painopisteitä) ei kuitenkaan tehdä menneisyyden perusteella, vaan sen perusteella, miltä liiton organisaation ammattimaisuus ja toimintamalli näyttää, Niemi-Nikkola sanoo.

Viime vuosina kliseeksi asti jauhettu ammattimaisuus on yhä asia, jonka suhteen riittää tekemistä.

- Ammattimaisuus on meillä vieläkin vaiheessa moniin muihin maihin verrattuna. Ja se ajattelu, että tämä (olympialaiset) on kuin mikä tahansa maailmancup, pitää viimeistään nyt unohtaa. Sattuman varaa olympiakisoissa ei voi jättää mitään, Niemi-Nikkola pohtii.

- Kisoihin valmistautumisen yksityiskohdat on hiottava loppuun saakka. Tarvitaan enemmän keskustelua, sopimista ja pitkäjänteistä suunnittelua ja vähemmän viime hetken muutoksia, Niemi-Nikkola sanoo.


Ruotsilla kaikkien aikojen saalis

Kisojen mitalitaulukossa Suomi sijoittui 19:nneksi.

- Oltiin sillä tasolla, jolla on oltu 1980-luvulta lähtien, mutta mahdollisuudet oli vaikka tuplapottiin, jos kaikki olisi mennyt nappiin, Niemi-Nikkola arvioi.

Pohjoismaisessa vertailussa Suomi oli kolmas kaikkien aikojen talvikisojen menestyksestään 14 mitalilla nauttineen Ruotsin (mitalitaulukon kuudes) ja 19 mitalilla 13:nneksi sijoittuneen Norjan jälkeen.

- Meidän pohjoismaiset naapurimaamme ovat meitä edellä. Kisat menivät Ruotsilta aivan loistavasti ja Norjalta heikosti, sillä he arvostavat vain kultamitaleita (kaksi). Me olemme siinä vanavedessä, Niemi-Nikkola sanoo.

- Hurjalla satsauksella talvilajeihin Norja on pystynyt nostamaan myös kesälajien tasoa ja mitalimäärää nimenomaan kestävyyspuolella. Tämä on yksi asia, jota meidän täytyy parantaa. Esimerkiksi maastohiihdon ja ampumahiihdon välillä täytyy päästä parempaan yhteistyöhön.


Maastohiihto nousussa

Suomen menestyksen painopiste talvikisoissa on viime vuosina siirtynyt kestävyyslajeista muiden lajien suuntaan. Niemi-Nikkolan silmin maastohiihdossa on kuitenkin menty eteenpäin.

- Mitali naisissa ja viides sija miehissä. Vuosi ja pala kerrallaan mennään eteenpäin. Toistaiseksi uuden lähtölaskennan jälkeen (Lahden MM-hiihtojen jälkeen) ei ole vielä syntynyt tasannetta, Niemi-Nikkola kiteytti.

Ilmoita asiavirheestä