Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan oppilaiden oppimistuloksia koskevat arvioinnit ovat julkisia. Kunnat kuitenkin ratkaisevat, antavatko ne tietoja vai eivät.
"Oulussa ei tällä hetkellä anneta tietoja, mutta KHO:n päätöksen myötä tähän tulee pakote", Oulun lääninsivistysneuvos Pertti Kokkonen kertoo.
Oulun kaupungin opetuspäällikkö Pertti Parpala ei ollut vielä ehtinyt perehtyä päätökseen, mutta on Kokkosen kanssa samoilla linjoilla.
"Jos ne KHO:n päätöksellä ovat julkisia, niin sitten ne ovat julkisia", Parpala toteaa.
"Jokainen kunta tekee päätöksen erikseen, mutta esimerkiksi Vantaata koskevalla ennakkopäätöksellä pitäisi olla ohjaava vaikutus. Suomessa viranomaiset yleensä noudattavat päätöstä vastaavissa tapauksissa", KHO:n tiedotuspäällikkö Teuvo Arolainen selvittää.
Opetusministeriön johtaja Eeva-Riitta Pirhonen on todennut KHO:n päätöksen velvoittavan kuntia. Kuntaliitossa kuitenkin odotetaan, että opetusministeriö täsmentää kouluarviointien julkisuutta koskevaa lainsäädäntöä.
"Arvioinnista on muutenkin pakko tehdä läpinäkyvää, koska kyseessä ovat julkiset varat", Kokkonen sanoo.
Valikoituminen
huolettaa
Koulut tekevät arviointeja toimintansa kehittämiseksi mittaamalla kouluviihtyisyyttä ja oppimista. Tuloksia myös verrataan kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. Pyrkimyksenä on motivoida oppilaita ja opettajia.
"Itsearviointien pitäisi olla julkisia. Niitä ei ole kuitenkaan toistaiseksi annettu", Pertti Kokkonen sanoo.
Koulut ovat saaneet omat koulukohtaiset tuloksensa. Koulujen on pitänyt huolehtia, että koululaisilla ja heidän vanhemmillaan on ollut mahdollisuus saada tarvitsemansa tiedot. Julkisuuteen annetuista tiedoista kouluja ei ole voitu tunnistaa. Vain opetusvirastolla on ollut kaikki tiedot hallussaan.
Arviointitiedot on pidetty salassa, koska arviointien julkistamisen pelätään heikentävän koulujen ja oppilaiden välistä tasa-arvoa.
"Jos tehdään tilastojen perusteella kylmä rankkeeraus koulujen kesken, niin tulee sellaisia kouluja, joihin kukaan ei halua mennä.
Hyvin motivoituneet oppilaat voivat valikoitua paremmin menestyneisiin kouluihin, mikä lisäisi tasoeroja.
"Näin on jo käynyt. Imagoltaan vetovoimaisemmat koulut saavuttavat parempia tuloksia", Kokkonen sanoo.
Tulokset kertovat
vain toisen puolen
Arviointitulokset eivät anna koko kuvaa koulun tasosta. Kokkosen mielestä koululla on opettamisen lisäksi kasvatustehtävä.
Kokkosen mielestä pitäisi mitata myös oppilaiden sosiaalisia taitoja, itsetuntoa, esiintymiskykyä ja muita kasvatukseen liittyviä asioita.
Kasvatustehtävää ei tällä hetkellä mitata, mutta julkisuuden myötä siitä tulee tarpeellista. Tai sitten kyselyjen tekeminen lopetetaan, mikä voisi haitata koulujen kehittämistyötä.
Maikkulan yläasteen rehtorin Mauno Hiltusen mielestä tulosten julkistamisessa on se huono puoli, että suuri yleisö ei tunne arviointikriteerejä.
Hänen mielestään perusasteiden koulujen vertaaminen keskenään ei ole mielekästä.
"En kannata tulosten julkistamista missään tapauksessa", Hiltunen kuittaa.
Tuiran ala-asteen rehtori Jorma Kytökangas ei näe vertailua toimivana, koska koulujen lähtökohdat eroavat toisistaan. "Tuloksia voidaan julkistaa, mutta kouluja ei tarvitsisi tuoda esille."
Taustatietojen kertomista tulosten yhteydessä pidetään tärkeänä. Niistä selviää, miksi toinen koulu menestyy paremmin kuin toinen.
"En missään nimessä ole sitä mieltä, että näitä arviointitietoja pitäisi salata. Mielestäni täysin riittävä julkisuus tulee kuitenkin lautakuntien ja koulujen sisäisen vertailun kautta", lääninsivistysneuvos Kokkonen sanoo.