Vuodessa on kaksi päivää, jolloin ei ole kenenkään nimipäivä; joulupäivä 25. joulukuuta sekä uudenvuodenpäivä.
Sen sijaan tänään jouluaattona vietetään yhtä aikaa sekä miehen että naisen nimipäivää. Päivä on poikkeuksellinen, ja peruste nimiin on tietysti teologinen. Sen mukaan Aatamilla ja Eevalla on yhteinen nimipäivä siksi, että raamatun mukaan Jumala loi heidät samana päivänä.
Eevalla ja Aatamilla on ollut yhteinen nimipäivä vuodesta 1646 alkaen, paitsi 1918-1948, jolloin Aatamin nimipäivä oli päivää aikaisemmin. Vuosina 1706-1889 Eeva oli almanakassa muodoissa Eva ja Ewa.
Suomennetut muodot Aatami ja Eeva löytyvät kalenterista vuodesta 1890 alkaen. Vuosina 1918-1949 jouluaatto kuului siis yksin Eevalle, mutta sitten Aatami palasi jälleen Eevansa rinnalle. Nimi Eevi otettiin almanakkaan vasta vuonna 1964, nimenä se kuitenkin tunnettiin jo 1870-luvulla.
Aatami miesten nimenä ei ole läheskään yhtä yleinen kuin Eeva tytöillä. Väestörekisterikeskuksen mukaan maassamme elää tällä hetkellä noin 50 000 Eevaa mutta vain 1 800 Aatamia.
Eeva oli tooran, raamatun ja koraanin mukaan maailman ensimmäinen nainen; hänet Jumala loi ensimmäisen miehen, Aatamin, kylkiluusta avuksi tälle. Nimen Eeva sai, kun Aatami nimesi hänet.
Eeva oli myös ensimmäinen syntiin langennut ihminen. Vanhan testamentin mukaan käärme vietteli Eevan syömään hyvän ja pahan tiedon puusta, josta Jumala oli kieltänyt ihmistä syömästä. Myös Aatami söi kiellettyä hedelmää. Tämän teon seurauksena ihminen lankesi syntiin ja Jumala karkotti ihmiset Eedenin puutarhasta, jota myös paratiisiksi kutsuttiin.
Aatami tarkoittaa hepreaksi myös ihmiskuntaa.
Raamatun kertomuksen mukaan Aatami ja Eeva saivat useita lapsia, juutalaisen perimätiedon mukaan Aatamilla oli jopa 56 perillistä, joista Raamatussa mainitaan nimeltä kolme, Kain ja Abel ja Set. Kuollessaan Aatami oli kertomuksen mukaan 930-vuotias. Setin syntyessä Aatami oli 130-vuotias.
Jo keskiajalla paratiisin pariskunnan muistopäivää vietettiin Jeesuksen syntymäjuhlan edellä. Joidenkin kertomusten mukaan aikojen alussa syntynyt Aatami ja vastasyntynyt Jeesus kohtasivat, ja Jeesuksen ajateltiin jopa olevan eräänlainen uusi Aatami. Tämän tulkinnan mukaan vanha Aatami on se, joka ei pystynyt pitämään itseään aisoissa, poikkesi kaidalta tieltä ja haukkasi hedelmää. Eli uusi Aatami, Jeesus, tuli korjaamaan tämän virheitä.
Uskonnolliset tarinat, kuten muukin tieto, muovaavat ajatteluamme ja tapaamme reagoida ympäröivään todellisuuteen. Raamatullinen kertomus syntiinlankeemuksesta ja paratiisista karkotuksesta ei tee poikkeusta. Eräiden tulkintojen mukaan Eevan ja Aatamin lankeemuksesta tiivistyy ihmiskunnan ikuinen kokemus ihmiselämän epätäydellisyydestä ja ristiriitaisuudesta. Toinen heistä halusi kiellosta huolimatta syödä kielletyn hyvän ja pahantiedonpuun hedelmiä. Eikä toisellakaan ollut kykyä itsenäiseen ajatteluun, vaan hänkin haukkasi tarjottua herkkua.
Vanha kristillinen perintö on vuosisatoja rakentanut kuvaa heikommasta naisesta ja miehen ylivoimasta. Nainen on syntynyt miehestä, ei mies naisesta. Lisäksi synnillisen käärmeen osaan on istutettu naishahmo Lilith, joka oli babylonialaisessa ja juutalaisessa mytologiassa miespuolisia lapsia vahingoittava demoni.
Kabbala-uskonnon mukaan Lilith oli Aatamin ensimmäinen vaimo, demoni, jonka Jumala oli luonut. Aatamin ja Lilithin yhtymisestä syntyivät demonit. Lilithin myöhempänä avopuolisona pidettiin Samaelia, joka houkutteli Eevan syntiinlankeemukseen. Joskus oletettiin myös, että viettelijä olisi ollut käärmeen hahmon ottanut Lilith, joka Jumalan kirouksen takia ei pystynytkään enää vapautumaan ottamastaan käärmeen hahmosta.
Yhä vielä uskotaan Raamatun luomistarinan tulkitsevan puhtaasti patriarkaalista opetustehtävää, jossa miehet ja naiset sopeutetaan ennalta määrättyihin sukupuolirooleihin, jotka kahlitsevat yhtälailla molempia sukupuolia. Nykyaikakin kuitenkin muovaa ja uudistaa ajattelua, jossa uskomisen vapaus kuuluu kaikille.
