Suomalaisten kahvinkulutus kohosi viime vuonna ennätyslukemiin, 11,2 kiloon asukasta kohti. Litroiksi muutettuna se tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen litki 168 litraa mustaa juomaa.
Erikoiskahvien suosio nousee koko ajan erityisesti nuorten keskuudessa, mutta vaaleapaahtoinen, suodattimen läpi tiputettu peruskahvi kuuluu lähes kaikkien aikuisten arkeen. Sen voimalla herätään kotona aamuisin ja pysytään pirteänä työpaikoilla. Päivässä sitä kuluu keskimäärin viisi kuppia, 98 prosenttia kaiken juodun kahvin määrästä.
Lähes kaikki kotimainen kahvi valmistetaan korkealaatuisista arabica-kahvipavuista. Suomeen tuotava kahvi on laatuluokitukseltaan parasta mahdollista.
Juhla Mokka on ylivoimainen markkinajohtaja: sen osuus on yli 44 prosenttia myynnistä. Arjessa-sivun testiryhmä kokeili, miltä suosikkikahvi maistuu muiden paahtojen joukossa. Entä erottuuko oma lempimerkki, ellei tiedä, mihin seitsemästä kupista sitä on kaadettu?
Kahvit keitettiin samanlaisilla keittimillä ja annosteltiin samalla mitalla: mitallinen kuppia kohden ja yksi mitta pannulle. Osa kuudesta testiryhmäläisestä käytti kahviinsa maitoa, yksi sokeria.
Ennen maistamista nuuhkittiin jauheiden aromia ja arvioitiin valmiin kahvin tuoksua. Ainoastaan kahvinkeittäjä tiesi, missä järjestyksessä valittuja merkkejä nautittiin.
Maku voi hävitä paahdolle
Odotetusti kalliimmat laadut tuoksuivat täyteläiseltä ja keräsivät maullaan korkeimmat pisteet. Kulta Katriinan paahto tuoksui kutsuvammalta kuin valmis kahvi.
Vaikka etukäteen osa testaajista oli sitä mieltä, että kahvi kuin kahvi, kunhan siinä on kofeiinia, käytännössä makuerot olivat yllättävän suuria. Presidentti oli perinteisistä paahdoista monen lempikahvi kotona, mutta kukaan ei osannut varmasti sanoa, oliko ykköseksi noussut kahvi juuri sitä. Kulta Katriinan kannattajakaan ei tunnistanut omaansa.
Halpa Euroshopper yllätti positiivisesti muita tummemmalla paahdolla. Monella oli ennakkoluuloja kyseistä tuotemerkkiä kohtaan aikaisempien makukokemusten perusteella.
Juhla Mokan suosion syy selvisi testissä: se tuoksuu suomalaiselle, sitä juodaan joka työpaikalla, se on hyvä hää- ja hautajaiskahvi ja sitä voisi juoda vaikka kuinka paljon. Maku oli pehmeä jokaisen suussa. Kouluarvosanaksi se sai vahvan hyvän eli lähes 8,5.
Hiukkasen paremmaksi ja jämäkämmäksi versioksi peruskahvista arvioitiin Presidentti, jonka arvosana nousi 8,8:aan. Koepaperissa se olisi 9- eli testin ainoa kiitettävä.
Kulta Katriinaa ja Saludoa pidetään myös hyvinä peruskahveina, mutta testissä niiden arvosanaa saattoi laskea se, että niitä maisteltiin viimeisinä. Kenenkään kahvihammasta ei enää siinä vaiheessa pahemmin pakottanut.
Eniten mielipiteitä jakoi ruotsalaiskahvi Gevalia. Yksi piti sen hedelmäistä, mokkaista makua yhdeksikön arvoisena, toinen innostui vain kuutosen verran.
Ruotsalaiset eivät olekaan suomalaisten veroista kahvikansaa, sillä he eivät pääse edes mitalisijoille pohjoismaisessa kisassa. Suomen jälkeen maailman ahkerimmat kahvinjuojat löytyvät Norjasta ja Tanskasta. Ruotsin vuosikulutus asukasta kohden jää 8,6 kiloon.