Jari Riekki
Oulun seudun ammattiopiston Muhoksen yksikön opetusnavetan lehmät tekivät viime vuonna uuden ennätyksen, sillä navetan keskituotos nousi ensimmäistä kertaa yli 10 000 kilon lehmää kohti vuodessa.
Matokorvessa sijaitsevan opetusnavetan 60 lehmää lypsivät tarkkaan ottaen rasvakorjattuna tuotoksena 10 024 kiloa maitoa.
Lehtori Ilkka Mehtälän mukaan tulos on koulutilaksi hyvä ja voisi olla vieläkin parempi, sillä tilalla on roduista eniten Länsi-Suomen karjaa, jonka tuotos on heikompi kuin ulkomaisten rotujen.
– Länkkäreiden keskituotos on meillä noin 8 400 kiloa, kun ayrshireillä se on 10 700 ja holsteineilla 12 000 kiloa, Mehtälä kertoo.
Ellen ja Tilda tehokkaina
Opetusnavetalla työskentelevä karjanhoitaja Marjut Kipinä kertoo, että Länsi-Suomen karjankin tuotos on parantunut viime vuosina, kun karjaa on jalostettu rohkeammin, eikä ihan kaikilla lehmillä ole tehty vasikoita.
Kipinän ja Mehtälän mukaan maidon laaduissa ei enää nykyisin ole juurikaan eroa eri rotujen välillä. Yksityisillä tiloilla päästään parhaimmillaan noin 12 000 keskituotokseen.
Matokorven lypsyrobotillinen opetusnavetta valmistui vuonna 2006 ja karjan tuotto pysyi pitkään 7 700-8 700 kilon välillä. Henkilökunnalla oli salainen haave saada tuotos nousemaan kymppitonniin.
Erityistä kiitosta Kipinä antaa holsteinlehmä Ellenille, joka lypsää päivässä 82 kiloa maitoa päivässä. Kokonaistuotto on 76 000 kiloa.
Mutta kyllä Länsi-Suomen karjastakin löytyy työn sankareita. Viimeinen entisessä navetassa syntynyt lehmä Tilda on ehtinyt tuottaa jo 82 000 kiloa ja poikinutkin kymmenen kertaa.
Ellenistä tai Tildasta saattaa terveenä pysyessään tulla koulutilan ensimmäinen satatonnari, eli satatuhatta kiloa lypsänyt lehmä, vaikkei se tilalla mikään varsinainen tavoite olekaan.
Kaikki lähtee pellosta
Keskituotoksen nousu johtuu monesta oikeasta ratkaisusta, joita koulutilalla on tehty hoidon ja jalostuksen suhteen. Kaikki lähtee pelloista, joiden vesitaloutta on parannettu uusimalla salaojituksia.
Tärkeä muutos on ollut myös siirtyminen kolmeen rehunkorjuukertaan aiemman kahden sijaan. Näin nurmirehu saadaan tuoreempana talteen ja D-arvot ovat otollisempia. Korjuuaikaan näytteitä otetaan tiuhaan tahtiin, ettei nurmi ehdi korsimaan.
Navetan sisälläkin on tehty pieniä muutoksia. Lavalin lypsyrobotti päivitettiin pari vuotta sitten uudempaan, joka lypsää nopeammin ja muun muassa tunnistaa utaretulehdukset.
– Lehmien terveenä pysyminen parantaa myös keskituotosta, Kipinä kertoo.
Käytäntö motivoi oppijaa
Tärkeä osa kiitoksesta kuuluu myös koulutilan opiskelijoille, joita Kipinä ja Mehtälä kehuvat erittäin motivoituneiksi ja opettajiakin innostaviksi.
Toista vuotta Koivikossa ja Matokorvessa opiskeleva tervolalainen Emma Karpoff ja ranualainen Julianna Karttunen kehuvat oppineensa opiskelujen aikana paljon.
Motivaatiota on molemmilla pitänyt yllä se, että päivät ovat vaihtelevia ja alalla saa olla tekemisissä sekä ihmisten että eläinten kanssa.
– Ensin opiskellaan teoriaa ja sitten sovelletaan opittua käytännön työssä, opiskelijat kertovat.
Tiedonjano maatalouden suhteen ei kummallakaan taida tyydyttyä vielä perustutkinnosta, sillä molemmilla on mielessä jatkaa opintoja vielä ammattikoreakoulun puolella agrologin opintojen osalta. Se avaisi heille vielä enemmän eri työllistymisvaihtoehtoja.
Artikkeli Paras lehmä heruttaa 82 kiloa vuorokaudessa julkaistiin alunperin Tervareitti-lehden verkkosivuilla.
