Oulangan kansallispuiston pohjoiskulmilla asteli lauantaina tavallista erikoisempia kalamiehiä. Jokivarteen marssineella joukolla oli repuissaan vedellä täytettyjä muovipusseja, joissa elämän kummallisuutta mietiskeli tuhat kesän vanhaa taimenenpoikasta.
RKTL:n Käylän kalanviljelylaitoksella syntyneet sintit pääsivät pian ympäristöön, joka oli niille paljon tutumpi perimän kautta. Pikkueväkkäät puikkelehtivat pusseistaan vikkelästi Etelä-Sallassa sijaitsevan Savinajoen kuohuihin etsimään uutta kotia kivien kyljiltä.
Joen omaa kantaa olevien taimenten istuttaminen Oulankajoen vesistöalueelle ei ole uutta, mutta aiemmin toimintaa ei ole harjoitettu kuntarajat ylittävänä yhteistyönä. Nyt työhön on käyty lisäksi entistä pontevammin.
"Kuusamossa on oivallettu, että Oulankajoen parhaat poikastuotantoalueet ovat täällä Sallan osakaskuntien kivisillä latvavesillä. Istutustoiminta on ainutlaatuista, sillä kuusamolaiset ovat myös maksumiehinä", kalanviljelylaitoksen kalastusmestari Seppo Mustonen selvitti.
Vuosien odotus
Istutuksia tarvitaan, sillä Paanajärvestä kesäisin kudulle nousevat taimenet eivät useinkaan pääse sinne, minne veri vetää.
Vaellus yläjuoksun soraikoille tyssää varsinkin matalan veden aikoina Kuusamon Kiutakönkäälle, eikä montakaan saada yleensä putouksen taakse ylisiirtojen avulla.
Istutusten voimistaminen latvavesillä koettiin tarpeelliseksi Oulankajoen vesistöalueen kehittämistyöryhmän aloitusseminaarissa viime keväänä.
Kestävän kalastusmatkailun hengessä liikkeelle lähtivät myös Lapin ympäristökeskus ja vesialueita eniten omistava Metsähallitus. Lisäksi Koillis-Suomen aluekeskus on hankkeessa mukana.
Tavoitteena on kohottaa Oulankajoen mainetta alueen kahden kuuluisamman taimenvirran, Kitkajoen ja Kuusinkijioen, rinnalla. Näin niiden kalastuspainekin helpottaisi.
Jo viikkoa aiemmin Sallan puoleisille jokialueille kotiutettiin 5 000 saman ikäistä poikasta. Kaikilta rasvaevät on leikattu, joten kalat voidaan tunnistaa luonnonkudusta syntyneistä.
Istutuskuluista vastaa Kuusamon yhteisten vesien osakaskunta. Esimies Kyösti Aikkila kertoo, että operaatiota jatketaan taas keväällä. Edessä tosin on pitkä tie ennen kuin tuloksia voidaan odottaa.
"Poikaset asustavat istutuspaikoillaan kolmisen vuotta, minkä jälkeen ne laskeutuvat smoltteina itärajan taakse Paana- ja Pääjärveen. Siellä ne varttuvat edelleen noin kolme vuotta, kunnes alkavat nousta kudulle."
Lupatulot kasvuun
Aikkila pitää Oulankajoen vahvistamista taimenvetenä tarpeellisena myös "ison kalastuskunnan" lupatulojen lisäämiseksi.
"Jo nyt puhutaan merkittävistä rahoista. Niiden avulla voimme tehdä istutuksia ja kehittää palveluita tälläkin vesistöalueella", hän huomauttaa.
Itään laskevien kolmen joen lupatulot kilauttavat osakaskunnan kassaa noin 100 000 eurolla vuodessa, mikä on 70 prosenttia budjetoiduista tuloista.
Sallalaisen Hautajärven kalastusalueen esimies Eero Liekonen on toiveikas, että hankkeen myötä taimenen luontainen lisääntyminen yläjuoksulla saa ennen pitkää uutta sykettä.
"Kotitarvekalastajat tästä meillä hyötyvät, mutta voimme osoittaa myös paikat matkailukalastuksen tarpeisiin", Liekonen sanoo.