Oulu Kun pitkältä työuralta jää eläkkeelle, moni tuumaa, että "tässä joutaisi museoon". Oululaisten Kaija Jaakon ja Mirja Veromaan kohdalla näin on oululaisten onneksi käynytkin.
Eläkkeellä olevat sairaanhoitajattaret näet ovat olleet korvaamaton apu Pohjois-Pohjanmaan museon terveydenhuollon kokoelman dokumentoinnissa.
Laaja 1980-luvulta saakka kerätty kokoelma pitää sisällään valtavan määrän esineistöä, jonka tunnistamiseen koulutetunkaan museoihmisen rahkeet eivät riitä. Tarvittiin asiantuntijoita ja syntyi terveydenhuollon ammattilaisista koostunut työryhmä.
Työryhmän jäseniksi tuli lääkäreitä, sairaanhoitajia ja alan opettajia. Sekä kaupunginsairaalan että keskussairaalan johtavat ylihoitajat olivat asemansa johdosta mukana.
"Jäsenyys siirtyi minulle, kun minusta tuli kaupunginsairaalan johtava ylihoitaja", Kaija Jaako kertoo. "Ensimmäisen kerran kävin kokoontumisessa vuonna 1987, ja kun jäin 1993 eläkkeelle jatkoin mukana."
Keskussairaalan ihotautien poliklinikan ylihoitajan virasta eläkkeelle jäänyt Mirja Veromaa liittyi joukkoon Jaakon kutsusta.
"Kaija soitti, että nyt täällä olisi ihotautialan instrumentteja. Tulisitko tunnistamaan?" Veromaa muistelee. "Ensimmäinen kertani oli 24. maaliskuuta 1994."
Nämä pirteät 76-vuotiaat - kurssitovereita Oulun sairaanhoito-oppilaitoksesta muuten - ovat sitkeästi mukana kokoelmatyössä. Miksi ihmeessä?
"Tämän on niin mielenkiintoista", kuuluu vastaus kahdesta suusta yhtä aikaa. "Meillä on ollut hauskaa", Kaija Jaako lisää.
Museon amanuenssi Ulla Toppila on ollut työryhmässä museon edustajana. "Lähinnä olen ollut kahvinkeittäjän roolissa", hän naurahtaa. Toppila kiittelee laajasti Jaakon ja Veromaan työmotivaatiota ja työn jälkeä. "Miten tehokasta!" hän ihastelee.
Kokoontumisia on ollut talvisaikaan joka toinen viikko yhtenä aamupäivänä. Enimmillään ryhmässä on ollut seitsemän henkeä.
"Nyt meitä on vain me kaksi", Jaako sanoo. "Kuolema on vienyt, ja moni on jo niin iäkäs ja väsynyt", Veromaa jatkaa.
Rouvat toivottavat uudet jäsenet lämpimästi tervetulleiksi. Kuppi katetaan mieluusti uusille tulokkaille.
Terveydenhuollon kokoelmaa esiteltiin yleisölle edellisen kerran 1990-luvulla. Nyt pienoisnäyttelyyn on valittu vain pieni otanta ja nekin instrumentteja. Kokoelmassa on runsaasti suuria kojeita, esimerkiksi röntgenlaitteita, ja työpöytiä ja muuta, joten laajempi näyttely vaatisi riittävän suuret tilat.
Jaakolla ja Veromaalla onkin haave, josta he haluavat muistuttaa. "Terveydenhuollon museon tiloja on lupailtu jo kauan vaan ei näy. Kaupungilla olisi varmaan sopivia tiloja", Kaija Jaako sanoo.
"Että me vielä ehdittäisiin nähdä sen toteutuvan", Mirja Veromaa huokaisee.
Va. museonjohtaja Pasi Kovalainen myöntää asiasta puhutun aika ajoin.
"Eikös sitä Kontinkankaan entistä ruumishuonetta ole joskus lupailtu", Kaija Jaako hoksauttaa.