Pohjois-pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on jyllännyt kuluvan vuoden aikana parainfluenssavirusepidemia. Kansanterveyslaitoksen (KTL) tartuntatautirekisteriin on tänä vuonna ilmoitettu sairaanhoitopiirin alueelta 71 tartuntatapausta, mikä on enemmän kuin ainakaan kahdeksaan vuoteen.
Enemmän tartuntatapauksia on ilmoitettu tänä vuonna vain Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, missä vastaava luku on 83. Väestömäärään suhteutettuna tartuntoja on Pohjois-Pohjanmaalla eniten. Myös koko valtakunnan tasolla ilmoitusmäärät ovat olleet kasvussa.
KTL:n hengitystieviruslaboratorion virologi Thedi Ziegler kertoo, että tilanne ei ole kuitenkaan huolestuttava.
"Parainfluenssavirusepidemiat esiintyvät sykleinä. Joinakin vuosina niitä on enemmän, toisina vähemmän", hän kuvailee. Myös Oysin lastenklinikan lastentautiopin professori Matti Uhari ja mikrobiologian ylilääkäri Markku Koskela yhtyvät rauhoitteluun.
Ziegler selittää, että epidemiat ovat yleensä paikallisia. Pohjois-Pohjanmaan epidemia ei välttämättä leviä muualle.
Virologin mukaan tartuntatapausilmoitusten kasvua selittää osaltaan parantunut diagnostiikka. Samoin lukujen alueellisiin eroihin vaikuttaa näytteenottoaktiivisuus. Uhari kertoo, että jonain vuonna tietyllä tavalla oireilevilta potilailta saatetaan ottaa parainfluenssavirusnäyte säännönmukaisesti, toisena vuonna ei.
Koskelan mukaan näytteitä ei tänä vuonna ole Oysissa otettu tavallista enemmän.
"Lukuja voi selittää se, että näytteitä on otettu kohdennetummin juuri niistä potilaista, joilla tätä virusta on".
Pojilla tyttöjä enemmän
Parainfluenssavirus on yksi niin sanottua tavallista flunssaa aiheuttavista viruksista. Niiden esiintyvyys vaihtelee.
"Ensi vuonna päätään voi nostaa esimerkiksi rhinovirus tai koronavirus. Virusten määrä pysyy kuitenkin suurin piirtein samana", Uhari kuvailee.
Parainfluenssavirus iskee yleensä pieniin lapsiin. Otollisia leviämispaikkoja ovat etenkin päiväkodit. Aivan vauvoilla virusta ei niinkään tavata, äidin immuniteetti suojaa noin puolivuotiaaksi asti.
Virus näyttää tarttuvan herkemmin poikiin kuin tyttöihin.
"Pojat sairastavat yleensäkin hengitystieinfektioviruksia tyttöjä enemmän. Samoin on vakavien bakteeri-infektioiden kohdalla", Uhari kuvailee.
"Ilmeisesti poikien vastuskyky on hieman huonompi kuin tytöillä", hän jatkaa.
Nenästä imetään räkää
Parainfluenssavirustartunta todetaan ottamalla näyte hengitysteiden eritteistä.
"Nenästä imetään laitteella räkää", Ziegler suomentaa.
Uharin mukaan toimenpide ei ole kivulias, lähinnä epämiellyttävä.
Thedi Ziegler kertoo, ettei parainfluenssavirukselle ole olemassa erityistä hoitoa. Sille on kuitenkin kehitteillä rokote.
Virus voi tarttua lasten lisäksi aikuisiin. KTL:n infektioepidemiologian osaston tartuntatautilääkäri Hannele Kotilainen kertoo, että aikuisten oireet ovat kuitenkin lievemmät ja ne saattavat uusia usein. Kotilaisen mukaan tällöin jollekulle saattaa syntyä harhakäsitys, että sairastelu on Suomessa lisääntynyt esimerkiksi ilmaston lämpenemisen myötä.
"Tällaisesta ei ole mitään viitteitä", hän tyrmää ja kertoo, ettei ilmaston muutosten vaikutuksia tartuntatauteihin ole tiettävästi Suomessa tutkittu. Dosentti Marja-Leena Katila vahvistaa Kotilaisen käsityksen.