Mikäli joku hurja olisi 1980-luvulla väittänyt, että suomalainen sotilassoittokunta joskus vielä marssii Moskovan Punaisella torilla Leninin mausoleumin ohi puhaltaen Valalaulun teemaa - "Kuullos pyhä vala, kallis Suomenmaa" - häntä olisi pidetty vähintäänkin revanssihenkisenä.
Lapin sotilassoittokunnan päällikkö ei ainakaan olisi kommentoinut esityksen jälkeen, että "onhan siinä riittävästi symboliikkaa, kun tänä vuonna tulee kuluneeksi 70 vuotta talvisodan alkamisesta ja samassa Joulukuun kuudes -marssissa soi vielä Maamme-laulu".
"Stalinista lähtien karvahattu-ukot ovat täällä Kremlin muurin juurella katsoneet, kun ohjukset vyöryvät ohi. Tämä on minulle itsellenikin ensimmäinen kerta Moskovassa, ja parempi aloittaa näin kunnon rytinällä", lataa lauantaina Punaisella torilla johtanut musiikkimajuri Juha Tiensuu.
Laiska-Jaakko ehti ensin
Yhdistyneet Pohjan ja Lapin sotilassoittokunnat tekevät parhaillaan itsenäisen Suomen sotilasmusiikin historiaa osallistumalla Moskovassa kuusipäiväiseen Spasskin tornin festivaaliin, joka on järjestyksessä toinen. Ensimmäisen kerran vastaava tapahtuma pidettiin 2007, mutta eri järjestäjän voimin. Nyt festivaalin takana on vaikutusvaltainen Kremlin kilta.
Moskovan-matkalla on mukana kolmisenkymmentä sotilassoittajaa pääasiassa Oulusta ja Rovaniemeltä. Tapahtuma alkoi virallisesti lauantaina ja jatkuu torstaihin saakka. Tänä aikana suomalaiset esittävät kuviomarssiohjelmansa viidesti.
Suomalainen sotilasosasto marssii vasta toista kertaa Moskovassa virkapuvut päällä. Edellinen valloitus on päässyt useimmilta unohtumaan, koska se tapahtui jo 400 vuotta sitten, jolloin olimme Ruotsin alamaisia.
Ruotsalaisella Jacob De la Gardiella (1583-1652), eli "Laiska-Jaakolla", oli rumpaleita ja pillipiipareita mukanaan, kun hänen pääosin suomalaisista koostuneet joukkonsa marssivat tsaarin liittolaisina Moskovaan 1610.
Rahaa ja ruutia palaa
Spasskin tornin festivaalin ylöspanossa ei taloudellinen lama-aika näy, onhan tässä myös kyse uuden Venäjän mahdin ja kunniakkaan sotilashistorian esittelystä omille kansalaisille.
Festivaalin suojelija on presidentti Dmitri Medvedev. Kaikki mahdolliset venäläismediat ovat runsaslukuisina paikalla. Yleisöä katsomoon mahtuu noin seitsemän tuhatta.
Festivaalin tarkoituksena on muun muassa lisätä Venäjän armeijan auktoriteettia ja arvostusta omien kansalaisten keskuudessa sekä luoda suhteita eri puolille maailmaa.
"Osaottajalista on todella ainutlaatuinen. Olemme siitä ylpeitä", arvioi Kremlin turvallisuuspalvelun päällikkö, kenraaliluutnantti Sergei Khlebnikov.
Käytännössä merkittävin, ellei ainoa, ero vanhaan neuvostoprameuteen on se, että puoluetta ei mainita sanallakaan. Pääministeri Vladimir Putin toki vilahtaa suurella videotaululla taistelevien Shaolin-munkkien rinnalla.
Eri festivaalijärjestäjän oli tarkoitus saada aikaan sotilasmusiikkitapahtuma myös viime vuonna, mutta 2008 jouduttiin jättämään väliin, koska ainakin Iso-Britannia ja Kanada peruuttivat orkestereidensa osallistumiset protestina Georgian sodalle. Tänä vuonna pois jäivät saksalaiset, mutta syy ei ole tiedossa.
Lauantaina vietettiin yhtä aikaa festivaalin avajaisia ja Moskova-päivää, minkä vuoksi katsomoihin oli varattu paikkoja sosiaalisin perustein muun muassa vammaisille.
Sotilasmusiikista kiinnostuneiden moskovalaisten valtaenemmistö oli kuitenkin päättänyt seurata lauantain avajaisia ja niihin kuulunutta suurta ilotulitusta aitojen ulkopuolelta Moskovanjoen rannasta.
Slaavittaren jäähyväiset
Spasskin tornin festivaaliin ottaa osaa liki tuhat sotilassoittajaa yhdeksästä maasta: Venäjän lisäksi Englannista, Israelista, Intiasta, Italiasta, Kazakstanista, Kiinasta, Suomesta ja Ranskasta. Soittokuntia on yhteensä 15.
Pultavan voitokkaan taistelun 300-vuotisjuhlavuonna ohjelman painopiste on vuosisataisessa venäläisessä sotilasperinteessä, jota esitellään miehiä ja korkealle nousevia marssiaskelia säästämättä.
Mukana on ruutia, hevosia, tanssia ja sokerina kakussa Mireille Mathieu, maailmankuulu ranskalainen chanson-tähti 1970- ja 1980-luvuilta.
Vaikka festivaalin kuuluttaja kertoo esityksistä vain venäjäksi, sanoman pääkohdat voi helposti päätellä hänen yrjöjylhämäisestä äänenkäytöstään sekä suurten videotaulujen kuvatarjonnasta, jossa ennen muuta Pietari Suuren (1672-1725) perintö nousee kunniaansa.
Kun soittokunnat tapahtuman päätteeksi marssivat yhdessä pois torilta Slaavittaren jäähyväisten eli Vapaan Venäjän tahdissa, kajahtaa kaiuttimista kolminkertainen slava!-huuto ja vielä uraa! päälle.
Asemies-marssilla sisälle
Kuviomarssiminen tarkoittaa, että soittajat muun muassa kävelevät ristiin rastiin toistensa lomitse ja tekivät suomalaisista tattoo-tapahtumistakin tuttuja käännöksiä.
Marssisauvaa Punaisella torilla heiluttaa Pohjan sotilassoittokunnan päällikkö, musiikkiyliluutnantti Jaakko Nurila ja ohjelmanumerot johtaa Juha Tiensuu.
"Kun meitä on näin pieni joukko, vähän päälle 30 soittajaa, emme pääse massalla mellastamaan", tunnustaa Nurila. Suomalaiset ovat sen sijan pyrkineet tuomaan Moskovaan jotain omaa, mikä tällä kertaa tarkoittaa saamelaista joikua.
Pohjoiset soittokunnat marssivat Punaiselle torille puhaltaen Suomalaisen ratsuväen marssia 30-vuotisessa sodassa. Varsinainen kuviomarssiosuus alkaa Martti Parantaisen Asemiehen sävelin.
Seppo "Paroni" Paakkunaisen kappaleessa Ruska solisteina laulavat lapinpukuiset Angelit eli Ursula Länsman ja Tuuni Partti. Marja Kalaniemen Ahmassa nokkahuilusoolon soittaa Eero Saunamäki, joka on lainassa Kaartin soittokunnasta.
Kuviomarssiohjelma päättyy Martti Parantaisen kokoamaan marssiin Joulukuun kuudes, jossa soivat Maamme- ja Valalaulu.