Oulun Tuomiokirkossa pappislupauksensa antaa tänään sunnuntaina kaikkiaan 11 kokelasta. Pappisvihkimyksen saa kirjava joukko teologian maistereita; heistä puolet on naisia ja vihittävien ikähaitari venyy aina yli viisikymppisiin asti.
Vaikka kirkonkirjoista käykin kato, pappeja tarvitaan lisää useaan pohjoissuomalaiseen seurakuntaan.
"Lähestyvä eläkeaalto koskettaa myös papin virkoja. Varsinkin Lapin alueen seurakunnissa alkaa olla huutava tarve täyttää avonaisia papin paikkoja. Tämä avointen virkojen määrä on varmasti vaikuttanut siihen, että meilläkin on nyt tällä kertaa näin runsas joukko kokelaita", Oulun hiippakunnan hiippakuntadekaani Niilo Pesonen selventää.
Usko puhuttaa
Vaatimuksena papiksi pääsemiselle on teologian maisterin tutkinto sekä "sisäinen ja ulkoinen kutsumus virkaan".
"Kenenkään kutsumusta ei voi tarkkaan mitata, mutta tehtävään hakeuduttaessa piispa haastattelee halukasta pyrkien selvittämään tämän motivaatiota sekä kyvykkyyttä toimeen", Pesonen kertoo.
Suomen valtionkirkko on ollut koko 2000-luvun voimakkaan turbulenssin pyörteissä. Kirkkoa ovat repineet niin opillinen kiista naispappeudesta, herätysliikkeiden uusi tuleminen kuin kiihtyvä kirkosta eroavien määrän kasvu.
Mihin oppiin ja uskoon nykypappi sitoutuu antaessaan pappislupauksensa?
"Evankelisluterilaisen kirkon pappi sitoutuu uskontunnustukseen. Kirkon keskeinen sanoma ei muutu, vaikka aika rullaa. Uskontunnustuksen ja ohella sitoudumme esikuvallisuuteen - lupaukseen, että pyrimme elämään omaa elämäämme niin kuin opetamme", pappiskokelas Juha Alander (26) tuumii.
"Kirkon ajatus on, että Pyhä Henki ohjaa muutosta. Näin Jumalan ääni kuuluu aina, kun kirkon käsitys tietyistä kysymyksistä elää", Jukka Kolmonen (51) sanoo.
"Nykypappi ei voi poimia vain haluamiaan osasia Raamatun opista, vaan kyllä se on otettava kokonaisuutena. Tiedon kasvaessa ihmisen on toki suhteutettava kantansa esiin tulleisiin asioihin, mutta mikä on lopulta uuden tiedon takana - Jumala", Tiina Kinnunen (26) pohtii.
Myötätunto tarpeen
Pysyvää ja lopullista kantaa maailman asioihin ei tulevilta papeilta vaadita. Ihmiselämässä tapahtuvaa jatkuvaa muutosta sekä henkilökohtaisia koettelemuksia suvaitaan kirkon piirissä entistä enemmän.
"Kyllä pappikin voi käydä itsensä kanssa hankalia kysymyksiä lävitse. Armo on kristinuskon keskeinen sanoma, joka antaa kaikille mahdollisuuden uuteen alkuun, aina", hiippakuntadekaani Niilo Pesonen muistuttaa.
"Omat henkilökohtaiset elämänkokemukset saivat lähtemään pappisuralle. Halu löytää tästä ajasta jotain muuta kuin menestymisen pakkoa vaikutti valintaani", Juha Alander toteaa.
Kahdeksan vuotta sitten vanhimman poikansa menettänyt Jukka Kolmonen puolestaan kokee papin uran kutsumuksena.
"Pitkä työurani liike-elämässä on koulinut ja antanut hyvää perspektiiviä yhteiskunnan asioihin. Lopulta minulle kuitenkin syntyi halu päästä mahdollisimman kauas liikemaailmasta ja sitten löysin teologian."
Papilta vaadittavista ominaisuuksista Tiina Kinnusella on selkeä kuva.
"Vuorovaikutustaitoja ja kykyä asettua ihmisten osaan, niitä vaaditaan."
Pappien vihkimistilaisuus toimitetaan Oulun Tuomiokirkossa tänään sunnuntaina alkaen kello 10.00.