Oululainen Tuija Puhakka ei ole aivan tavanomainen nuori nainen. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun opiskelijan kutsumusammatti on pappeus. Joulukuussa Puhakka, 21, kuittaa Ylivieskasta yhteisöpedagogin paperit.
"Sitten haen todennäköisesti Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan", kertoo Puhakka, joka opiskelee Raudaskylällä kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa.
Pappispulaa pelkäävän kirkon intresseihin Puhakan kaltaiset nuoret sopivat hyvin. Parhaillaan kulisseissa toimii piispainkokouksen asettama työryhmä, joka kartoittaa muun muassa erilaisia opintojen hyväksilukumahdollisuuksia.
Jos hyvin käy, ei Puhakan tarvitse aloittaa yliopisto-opintoja lähtöruudusta, vaan teologian amk-opinnoista korvataan heti ensimmäisen lukukauden aikana merkittävä osa.
"Kuulostaa hyvältä. Toteutuessaan järjestely ehkä motivoisi aiempaa useampia ammattikorkeakouluopiskelijoita jatkamaan yliopiston teologiseen tiedekuntaan", Puhakka uskoo.
Papiksi vain
yliopiston kautta
Ylivieskalaista näkökulmaa valtakunnalliseen työryhmään tuo yliopettaja Vesa Nuorva. Humanistisen ja kasvatusalan toimipisteessä työskentelevä Nuorva muistuttaa, ettei viritelty hyväksiluku ole ratkaisu lähivuosille povattuun pappispulaan.
"Tällaisia keskusteluja käydään nyt joka koulutusalalla. Tarkoitus on, ettei opiskelija ajautuisi enää umpikujaan, vaan voisi siirtyä ammattikorkeakoulusta yliopistoon joustavasti - tai toisinpäin", Nuorva kiteyttää.
Teologista yliopisto-opetusta on tällä hetkellä tarjolla Helsingissä, Joensuussa ja Turussa (Åbo Akademi). Vaikka yhteistyö yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä tiivistyy jatkuvasti, ei pappien kouluttaminen muualla kuin teologisissa tiedekunnissa ole realismia.
"Pappiskoulutus ei ole ammattikorkeakoulujenkaan tavoite", tietää Joensuun yliopiston teologisen tiedekunnan dekaani Lauri Thurén.
"Näyttää siltä, että jatkossa kirkko vaatii teologian maisterin paperit ennen kuin vihkiminen papiksi on mahdollista. Myös teologian kandidaatti voidaan vihkiä papiksi tietyin reunaehdoin, mutta tämä on hyvin harvinainen poikkeus."
Ylivieskan koulutusohjelma on Suomen ammattikorkeakoulujen teologiapainotteisin. Jos Tuija Puhakalle avautuu paikka akateemiseen maailmaan, ovat alan peruskäsitteet jo entuudestaan tuttuja.
"Toki ammattikorkeakoulun teologiaopinnoissa on kyse vain pintaraapaisusta."
Päätöksiä ei
synny hetkessä
Työryhmä työstää opintoja vertailevan ja hyväksilukumahdollisuuksia esittelevän raportin vuoden loppuun mennessä. Selvityksen valmistuminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ammattikorkeakoulun opinnot kelpaisivat välittömästi teologisissa tiedekunnissa.
"En ala ennustajaksi, mutta tuskin opintojen hyväksiluvuista on yhtenäistä linjaa vielä ensi syksynä. Nämä asiat ottavat oman aikansa", Nuorva alleviivaa.
Sekä Thurén että Nuorva tietävät, että ammattikorkeakoulusta yliopiston teologiseen tiedekuntaan siirtyvät opiskelijat ovat yhä harvinaisuus. Thurénin arvion mukaan Joensuussa on vuosittain vain "muutama" tällainen tapaus.
Mutta miksi papin ammatti ei kiinnosta? "Kyseessä on kokonaisvaltainen työ, jota ei voi tehdä virka-aikamentaliteetilla. Muotiammatit ovat erikseen", Tuija Puhakka hymähtää.