Homoparien siunaaminen on kirkon piirissä melkoinen kiistakysymys. Tekin olette asiasta eri linjoilla. Mitä on näkemystenne taustalla?
Paalanne: Se tulee sydämestä, enkä näe siinä mitään väärää. Sellaisilla kristityillä ihmisillä, jotka ovat homoseksuaaleja, on mielestäni oikeus elää omaa parisuhdettaan siten kuin elävät.
Kovács: Tässä olen täysin samaa mieltä, heillä on oikeus elää. En sanoisi, että siinä on mitään väärää. Ennemminkin ajattelen, että kirkolla on oikeus pitää kiinni siitä, että avioliitto pidetään omana erityisenä instituutionaan. Siksi vastustan homoparien liiton siunausta.
Asia jakaa kovasti muidenkin pappien mielipiteitä. Tuleeko siitä kinaa kirkkoherranviraston kahvipöydässä?
K: Saisi tulla vähän enemmänkin, koska näistä asioista on niin mukava kinastella.
P: Uskoisin, että enemmistö vastustaa, mutta ei siitä suuria riitoja tule. Meillä on paljon niitäkin pappeja, joille asia olisi ihan ok. On eri asia puhua mielipiteistään kahvipöydässä työkavereiden kanssa kuin keskustella niistä julkisesti.
K: Olemme samaa mieltä, että maailma ei kaadu siihen, siunataanko homopareja vai ei. Jos vertaa homoparien siunaamiskiistaa ja kolmannen maailman paljon suurempia ongelmia, niin huomaa suhteellisuudentajun vähän hämärtyneen. Tästä on turha tehdä kaikkia oppeja kaatavaa kysymystä.
P: Itseäni kiinnostaisivat enemmän toiset ongelmat kuten kirkosta eroaminen. Jostain syystä kaikki kuitenkin aina kulminoituu joko naispappeus- tai homoparikysymykseen.
Kun homopareja ei kerran vihitä kirkossa, niin eikö siunaaminen olisi sopiva kompromissi?
K: Saanko esittää vastakysymyksen? Entä jos avopareja siunattaisiin? Ei ole siis kyse siitä, että se on homopari vaan siitä, ettei se ole avioliitto. Kompromissina voisi minusta olla kodin siunaaminen, jossa kuitenkin siunataan kotia ja siellä asuvia ihmisiä.
P: Tuo oli hyvä pointti. Itse taas ajattelen, että on pareja, joille merkitsee ihan mielettömän paljon, että he saavat tunnustaa rakkautensa Jumalan kasvojen edessä toisilleen ja läsnäolijoille. Vihin avioliittoon paljon sellaisia heteropareja, joille ei voisi olla vähempää merkitystä koko toimituksella. Osa pyytää, että puhuisin mahdollisimman vähän Jumalasta. Jos joku homopari olisi niin rohkea, että tulisi pyytämään siunaamista, niin heille se asia merkitsisi varmasti todella paljon.
K: Tämäkin on hyvä pointti.
Jotkut siunaamista vastustavat pelkäävät, että jos se sallitaan, pian siunataan myös esimerkiksi miehen ja useamman naisen liittoja tai vieläkin kummallisempia yhdistelmiä. Tiedä vaikka siunaaminen ulotettaisiin myös ihmisiin ja eläimiin. Mahtaakohan tuo pelko olla kovin aiheellinen?
P: Melkoinen porttiteoria!
K: Ei sentään ole aiheellinen, noiden suhteiden olemassaolo kun ei riippuisi siitä, siunataanko ne vai ei.
Kuinka paljon kirkko voi muuttua ennen kuin se menettää merkityksensä? Missä menee raja?
P: Pelastuskysymyksessä. Etiikkaan liittyvät asiat ovat aina muuttuneet ja aina niistä on myös riidelty. Esimerkiksi homoseksuaalisuuteen liittyvä kysymys on muuttunut. Vielä 70-luvullahan se oli Suomessakin jossain sairausluokituksessa.
K: Silloin olisin mielelläni nähnyt kirkon puhumassa sen puolesta, ettei homous ole sairaus. Kirkon pitää aina pitää mukanaan perussanoma ihmiseksi tulleesta Jumalasta. Toisaalta sen pitäisi uudistua tietyissä asioissa kuten kielenkäytössä. Eihän kenelläkään ole hajuakaan, mitä me puhumme sunnuntaisin, hyvä jos itsellämmekään.
P: Mielestäni tällaiset kysymykset eivät kuulu ydinsanomaan, ne kuuluvat toisaalle. Ihmisten tietämys ja asenteet ovat muuttuneet niin paljon, että asioita voidaan nyt arvioida aivan eri tavalla, myös kirkon sisällä.
K: On oltava aina varovainen, kun perustelee asioita Raamatulla, sillä siinä mennään helposti sotkuun. Suoran tulkinnan suohon en lähtisi, perusteluni ovat muualla.
P: Hyvä, että sanoit tuon, koska minunkin perusteluni ovat muualla. Yleensä keskustelu tyrehtyy siihen, että minulle laitetaan tietyt raamatunkohdat tiskiin ja sanotaan, etten näköjään usko Raamattuun.
K: Silloin voi aina sanoa, etten uskokaan Raamattuun vaan uskon Kristukseen. Niin minä ainakin vastaan tuohon väitteeseen. Mutta jos aletaan lyödä Raamatulla, niin ei hätää, minulla on kyllä aika iso Perheraamattu.