Siinä missä kasvukeskuksissa hakijoita pappien virkoihin riittää, toisaalla hakijoita ei saada millään. Esimerkiksi Kuusamon seurakunnassa kappalaisen virkaan ei useista hakukerroista huolimatta ole saatu pappia. Papit joutuvatkin nyt puurtamaan töitä urakalla.
Viidessä papin virassa päätoimisia viranhaltijoita on kaksi. Työt yritetään hoitaa sisäisillä virkajärjestelyillä. Syksyllä 2007 kirkkoherrana aloittaneelta Veli-Matti Koivurannalta vapautunut toisen kappalaisen virka on ollut haettavana useaan otteeseen, mutta kiinnostusta ei ole ollut. Maaliskuun alussa vapautuvaan ensimmäisen kappalaisen virkaan valittiin Kuusamon seurakuntapastori, jonka virka tulee sitten auki.
"Ehkä kiinnostustakin virkoihin on ollut, mutta kyse on aina hakijan elämäntilanteesta, eli esimerkiksi puolison työpaikasta ja lasten koulusta", Koivuranta kertoo.
Alueellisia eroja hakeutumisessa
Kuusamossa on nyt jouduttu keskittymään perustehtäviin, jotta kaikki toimitukset saadaan hoidettua. Eläkkeelle jäänyt kirkkoherra hoitaa äitiyslomansijaisuutta helmikuun loppuun asti. "Ilman häntä olisimme aika tupessa", Koivuranta sanoo.
"Pääkaupunkiseudulla pappeja on pilvin pimein odottamassa virkoja, mutta tänne heitä ei saada millään. Tilanne on hieman yllättänytkin", Koivuranta kertoo.
Seurakuntien kokemuksia pappien riittävyydestä kyseltiin vuoden 2007 lopussa. Silloin Oulun hiippakunnassa melkein 40 prosenttia seurakunnista katsoi, että pappeja on liian vähän. Helsingissä luku oli vain viisi prosenttia, sanoo tutkija Hanna Salomäki Kirkon tiedotuskeskuksesta. "Etelä-Suomi vetää pappeja. Kauaksi lähtemisessä on kynnyksensä."
Teologiaa opiskelevista yhä suurempi joukko valitsee yhteiskunnallisiin tehtäviin johtavan linjan. "Opiskelijoilla ei välttämättä ole kovin suurta halua mennä töihin kirkon tehtäviin. Yksi tekijä on ehkä palkka."
Oulun seudulla hakijoita virkoihin riittää. "Mutta kun mennään kauemmaksi kasvukeskuksista, hakijoita on vähän. Hakijoita tarvittaisiin myös sijaisuuksiin, ja siihen täällä ei ole reserviä", kertoo notaari Outi Äärelä Oulun hiippakunnasta.
Teologia kiinnostaa, papit työt eivät
Suuret ikäluokat ovat jäämässä lähivuosina eläkkeelle. Hiippakunnan papistosta 30 prosenttia jää eläkkeelle 2015 mennessä. "Rektyrointipolitiikka olisi siksi pidettävä mielessä koko ajan. Asiaan pitäisi pureutua jo siinä vaiheessa, kun nuoret suunnittelevat hakeutumista opiskelemaan."
Vaikka nyt seurakuntien pappitilanne on melko hyvä, tulevaan eläköitymiseen on varauduttava. "Nyt paikat saadaan yleensä melko hyvin täytettyä muutamia alueita lukuun ottamatta. Pappeja pitäisi saada tulevaisuudessa Pohjois-Suomeenkin. Mikä on tähän sitten viisastenkivi", pohtii rekrytointisuunnittelija Marita Nieminen-Seppälä Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta.
Helsingissä opiskelevista puolet menee valmistuttuaan töihin seurakuntiin ja puolet muualle. "Tämä on ollut viime vuosien suuntaus. Teologia kyllä kiinnostaa, mutta pappislinjaa ei valita."
Aikaisemmin maakunnista mentiin Helsinkiin opiskelemaan suurilla joukoilla. Nyt teologian opiskelijoista valtaosa on Helsingin ja Espoon seuduilta.