Paperin riita ajaa ah­taal­le

Paperiteollisuuden työtaistelu koettelee jo muitakin aloja. Suurimpia kärsijöitä ovat kemianteollisuus ja metsäsektori kokonaisuudessaan.

Tyhjän panttina. ADR-Haanpään säiliöautot ovat kotiutuneet Oulun varikolle paperitehtaiden sulkemisen vuoksi.
Tyhjän panttina. ADR-Haanpään säiliöautot ovat kotiutuneet Oulun varikolle paperitehtaiden sulkemisen vuoksi.
Kuva: Pekka Ala-aho

Paperiteollisuuden työtaistelu koettelee jo muitakin aloja. Suurimpia kärsijöitä ovat kemianteollisuus ja metsäsektori kokonaisuudessaan.

Ensimmäisten joukossa paperi- ja sellutuotannon loppumisen tuntevat kuljettajat, jotka ovat suoraan riippuvaisia paperi- ja selluteollisuudesta. Koska kemikaalit ovat tärkeitä korkeatasoisen paperin valmistuksessa, kärsivät tilanteesta niin kemikaalien kuljettajat kuin puukuljetuksista leipänsä saavat.

"Noin sata autoa on suoraan pois pelistä ja sen vuoksi 250-300 työntekijää tämän vaikutuspiirissä", ADR-Haanpään toimitusjohtaja Lasse Paitsola arvioi.

ADR-Haanpää on suurin nestemäisten kemikaalien kuljetusyritys Pohjoismaissa. Sen liikevaihto on vuodessa 120 miljoonaa, josta jokainen paperiteollisuuden työtaistelupäivä syö noin satatuhatta euroa.

Yrityksen palveluksessa on Suomessa yli 500 työntekijää. Paitsolan mukaan työntekijöille on jo ilmoitettu töiden mahdollisesta loppumisesta.

"Kyllähän sellainen piti antaa, koska tehtaat eivät ota vastaan mitään, eikä autoja lastata."

Työsopimuslaki kieltää työnantajia turvautumasta lomautuksiin aloilla, joilla paperiteollisuuden pysähtyminen aiheuttaa tuotannon alasajoa. Työnantajalla on tuotannon keskeyttämisen jälkeen seitsemän päivän palkanmaksuvelvollisuus, jonka jälkeen palkanmaksu voidaan keskeyttää ja työntekijä voi siirtyä ansiosidonnaiselle päivärahalle.

"Pyrimme pääsemään tästä eteen päin vapaaehtoisten järjestelyjen avulla ja toivotaan, että tilanne raukeaisi", Paitsola sanoo.



Pienille kova paikka


Metsäalan Kuljetusyrittäjien ja Koneyrittäjien liiton mukaan paperiteollisuuden työtaistelutoimista aiheutuu metsäalan auto- ja koneyrittäjille 8-10 miljoonan euron menetykset viikossa.

Jokainen hiljainen päivä maksaa metsäalan kuljetusyrittäjälle noin 600 euroa autoa kohti.

"Tämä on pienille yrittäjille kohtalon kysymys. Ensin oli kelirikko ja sitten tuli vielä tämä", toteaa Metsäalan kuljetusyrittäjien toiminnanjohtaja Heikki Parkkonen.

Tilannetta pahentaa se, ettei alan kannattavuus ole muutoinkaan ollut hyvä. "Pelättävissä on, että tästä seuraa konkursseja", Parkkonen sanoo suoraan.

"Tutkimusten mukaan parikymmentä prosenttia yrityksistä tekee negatiivista tulosta ja koko alalla nettotuloksen keskiarvo menee vain pikkuisen pinnan päälle."

Parkkonen ei uskalla lähteä arvioimaan, kuinka monta yritystä on nyt vaarassa ajautua konkurssiin. "On yrityksiä, jotka tulevat tämän takia lopettamaan. Joko lopettavat ennen kuin on pakko tai sitten kun on pakko lopettaa."



Yksi kerrallaan


Paperi- ja sellutehtaiden pysähtyminen heijastuu pian myös kymmeniin kemianalan yrityksiin, sanoo Kemianteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Martti Niskanen. Paperiteollisuus on monille kemianalan yrityksille tärkeä asiakas, toisille raaka-aineen toimittaja.

Osa kemianalan yrityksistä on jo sulkenut ovensa. Esimerkiksi Eka chemicals ja Arizona chemical Oulussa pysähtyivät paperitehtaiden kanssa, koska niiden työntekijöihin sovelletaan paperiliiton sopimusta. Kemianteollisuuden jäsenyrityksistä vajaa kymmenen on jo työtaistelun piirissä.

Paperiin kytköksissä olevia kemian yrityksiä on kolmisenkymmentä. Niiden kotimaan paperi- ja selluteollisuudelta saama vuotuinen liikevaihto on 700 miljoonaa euroa. "Se on jotain 12-15 miljoonaa per viikko", Niskanen esittää karkean arvion työsulun kustannuksista.

Kemianalan yritysten selviytyminen paperiteollisuuden sulkutilanteessa riippuu muun muassa varastotiloista ja muista asiakkaista. "Vähitellen ne joutuvat panemaan pillit pussiin. Jotkut sinnittelevät yhden viikon, toiset kaksi. Pikkuhiljaa tullaan tilanteeseen, etteivät järjestelyt ole enää mahdollisia, vaan laitoksia joudutaan ajamaan alas."

Ilmoita asiavirheestä