Hürth "Muutamme kiinteitä kustannuksia muuttuviksi", tehtaanjohtaja Anne Murtola selittää paperialan pilottina toteutettua kumppanuuskonseptia. Hänen Hürthissä Saksassa vetämänsä Rhein Papier mullistaa paperiteollisuuden käytäntöjä ulkoistamalla ison palan toiminnoista.
Kun tavallisesti yhden linjan paperitehtaassa työskentelee jopa 350 työntekijää, niin Hürthissä Kölnin kupeessa sanomalehtipaperia tehdään kierrätyspaperista vain 94 työntekijän voimin. Heidät kelpuutettiin peräti 1 300 hakijan joukosta.
Paperitehtaan valkopaitojen seassa puikkelehtii kutsun käydessä myös Voithin teollisuuspalveluiden VIS:n kunnossapitomies sinisessä paidassaan. VIS, joka suunnittelee seisakit, on tämä takia perustanut aivan uuden yksikön naapuriin. Yhteinen SAP-moduuli pitää huolen yhteisymmärryksestä vikojen sattuessa.
Tehtaan vieressä toimii sopivasti myös voimalaitos, josta ostetaan höyryä. Edelleen palveluja saadaan niin läheiseltä vedenpuhdistamolta, it-osaajilta kuin vartiointiyritykseltäkin. "Emme me näistä ratkaisuista johtuen ainakaan huonoja olla", Murtola summaa.
Töitä ristiin
Suomessa ei esimerkiksi ole yhtään paperitehtaan varastoa, jossa olisi paperia kuljettamassa joku muu kuin tehtaan työntekijä. Rhein Papier sen sijaan on luottanut jopa kriittiset tuotekuljetukset asiakkailleen viereen muuttaneen kuljetusliikkeen huomaan.
"Alkuun tämä ei ollut helppoa. Mutta nyt se toimii", kiittää Bernhard Ludwig, joka vastaa Myllykosken Saksan toimintojen eli MD Lang Papierin toimitusjohtajana myös Rhein Papierista. Hän tähtää jo selvästi siihen, että yhteistyökumppanuusmalli leviää pian Myllykosken viidelle muullekin tehtaalle Saksassa. "Olemme neuvotteluissa."
Tehtaalla oma työvoima keskittyy vain ydinbisnekseen, paperiin. Työnkuvaa on siksi tiivistetty yhdistämällä toisiinsa tuotanto ja huolto. "Me teemme töitä ristiin, katamme lomat. Jokainen osaa vähintään kaksi tehtävää", Murtola kertoo. Osa kunnossapitotöistä tehdään itse, joten paperimies voi olla myös mekaanikko tai sähkömies.
Yhdessä vuorossa toimii neljä paperimiestä ja 10 muuta. Kullakin on kokonaisvastuu prosessin pyörimisestä eli paperimieskin "kuuntelee pumppuja, meneekö vettä", Murtola kuvaa.
"Emme ole vielä siellä, minne haluamme," tehtaanjohtaja myöntää. Mutta multiosaamista edistetään kouluttamalla halukkaita. Etenkin paperimiehille tämä merkitsee tiettyä parannusta, sillä paperimiesten palkat ovat Saksassa jääneet jälkeen mekaanikoista ja sähkömiehistä.
Jätepaperin siirto varastossa kuljetinnauhalle on vielä oman väen käsissä. Mutta sekin on harkinnan alla, Ludwig myöntää.
Pitkät sopimukset
Hürthin pilotti vastaa pitkälti autoteollisuuden menestymismallia. Ulkoistamiselta tosin vältyttiin, sillä 280 miljoonan euron tehdas käynnistyi vasta heinäkuussa 2002.
Päätös tehtaasta tehtiin paperipulan takia. Perheomisteinen yritys, jonka takana on Myllykoski Oyj:n patruuna Carl G. Björnberg, rakennettiin vain vuodessa. Luvat Hürthin kaupunki taikoi pöytään neljässä kuukaudessa.
Toisin kuin itäisessä Saksassa, lännessä tukia ei saatu mistään. "Tämä on puhtaasti asiakaslähtöinen projekti", Murtola kuvaa. Yhtiö onnistuikin myymään tulevasta tuotannostaan reippaasti yli puolet kuudelle asiakkaalle peräti 4-5 vuodeksi.
"Me olemme todella ensimmäinen", Murtola sanoo pitkäaikaisista sopimuksista. Niiden päättyessä ollaan tuoton puolella, hän ennakoi, vaikka markkinat ovatkin vaikeammat. "Nyt kysyntää ei ole enää ollenkaan hyvin."