Pääkirjoitus

Pa­pe­ri­leh­ti pitänyt hyvin pin­tan­sa

Takavuosikymmeninä ennustettiin, että paperilehdet häviävät television tulon myötä. Näinhän ei käynyt. Vähän myöhemmin arvioitiin, että viimeistään tietokone netteineen kaataa lehdet. Näinkään ei ole tapahtunut.

Takavuosikymmeninä ennustettiin, että paperilehdet häviävät television tulon myötä. Näinhän ei käynyt. Vähän myöhemmin arvioitiin, että viimeistään tietokone netteineen kaataa lehdet. Näinkään ei ole tapahtunut.

Sanomalehdet ovat pitäneet hyvin pintansa ihmisten ajankäytöstä käytävässä ja koko ajan kovenevassa kilpailussa. Tämä ilmenee Kansallisesta mediatutkimuksesta, jota varten haastateltiin noin 24 000 suomalaista.

Suurimpien päivittäin ilmestyvien lehtien, joiden joukkoon kuuluu myös Kaleva, lukijamäärät eivät ole muuttuneet vuodessa merkittävästi. Kalevan lukijamäärä oli viime vuonna 192 000. Siinä on lisäystä noin 2 000 edelliseen mittaukseen verrattuna. Lukijamäärä kertoo sen, kuinka paljon kullakin lehden numerolla on lukijoita keskimäärin.

Merkittävästi lukijamäärä muuttui viidellä lehdellä parempaan ja kuudella huonompaan suuntaan. Eniten menettivät iltapäivälehdet. Etenkin niiden viikonloppu- ja tv-liitteiden lukeminen on vähentynyt.

Merkillepantava tieto on, että vuoden 2010 aikana tutkitut lähes parisataa sanomalehteä tavoittivat 99 prosenttia suomalaisista. Suomalaiset näyttävät tämän mukaan olevan edelleen lukijakansaa, jonka keskuudessa lehtien lukemisen vahva perinne on säilynyt elävänä.

Lehdet ovat viime vuosina panostaneet kovasti verkkopalveluihinsa. Niillä ei kuitenkaan ole korvattu painettua sanomalehteä, vaan verkko ja lehti toimivat toinen toisiaan täydentäen. Taulutietokoneet tekevät tuloaan suomalaislehtiin.

Vaikka kamppailu ihmisten ajankäytöstä kasvaa koko ajan, ainakaan näiden tutkimustulosten varassa ei ole syytä pelätä, että lehdet olisivat lähitulevaisuudessa katomassa suomalaisista kodeista.