Terveydenhoitoalan palkkaneuvottelut johtavat aivan uudenlaiseen Suomeen, jossa palkkajohtajat tulevat kunnalliselta alalta, Oulun kaupunginjohtaja Matti Pennanen sanoo. "Hintajohtajana ovat tähän saakka olleet eri alat. Nyt koittaa uusi aikakausi. Tilanne kielii siitä, mikä nyky-yhteiskunnassa tunnetaan vastuulliseksi työksi."
Pennanen arvelee, että tuleva palkkaratkaisu johtaa täydelliseen remonttiin palvelujen tuotantoketjussa.
"Mistä tulopuolelle revitään rahat? Moni kunta joutuu vaikeaan tilanteeseen. Hoitajien vaatima 24 prosentin palkankorotus on kova luku työnantajan näkökulmasta. Harva työnantaja on varautunut vastaavaan vaatimukseen - kunnista ei yksikään. Raha ei irtoa verotuloista."
Uusi tilanne pakottaa yhteiskunnan entistä selvemmin arvokeskusteluun. "On mietittävä, mitkä ovat johtavia toimialoja. On tapahtunut selvä muutos, jossa kunta-ala on palkkavetäjä. Metsäteollisuudella on vaihtoehtoja kehittää toimintaansa maasta ja maanosasta toiseen. Siellä palkkajohtajuus ei ole enää itsestään selvyys", Pennanen sanoo.
"Suomen kannalta on dramaattista, kuka maksaa terveydenhuoltoalan palkat."
Matti Pennanen arvioi yksityisten terveydenhuoltopalvelujen määrän lisääntyvän lähivuosina. "Alalle tarvitaan lisää tuottavuutta. Lääkärit ovat jo käyttäneet tilannetta hyväkseen siirtymällä yksityiselle puolelle. Arvokeskustelussa puhutaan varmasti vanhuksista ja siitä, kuinka paljon ihmisten on otettava omaa vastuuta."
"Eduskunta joutuu miettimään, miten terveydenhuollon rahoitus järjestetään. Monille kunnille valtionosuudet ovat suuri osa niiden tuloista. Oulussa valtionosuuksien osuus on vain 9,5 prosenttia, mutta yleensä se on kunnissa 30-50 prosenttia."
Syöntivelkaa ei vielä tarvita
Matti Pennanen on luotsannut Oulua eteenpäin kaupunginjohtajana nyt vuoden verran.
Esityksensä Oulun kaupungin ensi vuoden talousarvioksi Pennanen kertoo viikon kuluttua maanantaina. Hän ei paljasta, miten budjettiesityksessä varaudutaan palkkaratkaisuihin. Pennanen ei kuitenkaan muuta kaupunginhallituksen linjausta, jonka mukaan Oulun veroprosentti pidetään 18:ssa.
"Käyttötalouden menot näyttävät kasvavan lujaa vauhtia. Toisaalta verotulotkin kasvavat. Ero ei kuitenkaan muutu miksikään. Menossa on jo kuudes peräkkäinen vuosi, jolloin menot kasvavat tuloja nopeammin. Oulussa on onneksi hyvien vuosien pelivaraa, mutta budjetin teko käy yhä haasteellisemmaksi."
Pennanen pitää Oulun kaupungin talouden kannalta erinomaisena asiana, että yritystoiminta on kaupungissa vilkasta ja kaupungin omat liikelaitokset menestyvät. "Liikelaitokset antavat liikkumavaraa globaalissa kilpailussa. Myös maanvuokratulot ovat kaupungille merkittävät, niitä kertyy yli 25 miljoonaa euroa. Maapolitiikan mukaisesti tontteja on tarjolla, omakotitontteja jopa palautukseen asti. Tässä mielessä Oulu on hyvässä kunnossa."
Pennanen ennakoi tämän vuoden tilinpäätöksen olevan hyvän, koska Oulun Energian yhteyteen perustetusta sähkönjakeluyhtiöstä kirjataan satunnaista myyntivoittoa. "Tärkeää on, että kaupungilla on kassassa rahaa. Velkaa joudutaan ensi vuonna ottamaan, mutta ei syöntivelkaa. Ehdottoman tärkeää ensi vuonna on kustannuskuri."
Palveluja ehkä maksullisiksi
Kaupunginjohtaja Matti Pennanen kehuu Oulussa tehtyä ydinkunta-palvelukunta -päätöstä. "Henkilöstö on ollut siinä kiitettävästi mukana. Tuottavuutta olisi kyettävä nostamaan ilman, että se otetaan työntekijöiden selkänahasta."
"Olemme vasta alussa tuottavuuden kehittämisessä. Yhteiskunnan rakennemuutos - kuten kiihtyvä eläköityminen - edellyttää ratkaisuja."
"Historiassa ei ole koskaan kunta-alalla ollut tulossa tällaista palkkakehitystä. Se edellyttää tuottavuuden kasvua. Yleinen taso on poikkeuksellisen korkea kuntien taloudelliseen tilanteeseen nähden."
Pennanen korostaa, että linjauksia palvelutuotannon osalta on tehty eteenpäin, mutta kaupungilla on paljon velvoitteita ja vastuita.
"Palveluja saatetaan joutua laittamaan maksullisiksi. En suoraan sano tätä, mutta asiat on pakko käydä läpi. Sosiaali- ja terveystoimen menot ovat suurimmat. Joudumme pakosta hakemaan uusia lähestymistapoja. Tarvitaan keskustelua siitä, pitääkö kaiken olla ilmaista", Pennanen kärjistää.
Pennanen korostaa, ettei veronkorotus ole ratkaisu. "Verot ovat puolet tuloista, valtionosuudet 9-10 prosenttia. Toinen puoli on kerättävä muualta."
Nyt kysytään yhteistä tahtoa
Matti Pennanen pelkää, että Oulun seudulle syntyy kolmesta neljään erilaista toimintamallia järjestää palvelut. "Kunta- ja palvelurakenneuudistus pakotti keskustelemaan, mutta pelkona on hajanaisuus. Se lisää eriarvoisuutta ja hidastaa kehitystä."
"Uhkana on, ettemme pärjää kilpailussa. Seudun vetovoima hiipuu."
Matti Pennanen toivoo, että Oulun seudulla olisi yhtenäinen linja. "Me kilpailemme muun Suomen kanssa muun muassa logistiikan ratkaisuista, kuten kaksoisradasta. Tässä kilpailussa ei sisäisiä jännitteitä tarvita."
Pennasen mukaan on aivan mahdollista, että esimerkiksi perusterveydenhoitoon syntyvät omat mallit sekä Ouluun että Oulun pohjoisiin ja eteläisiin kuntiin. "Selvitys on meneillään. Yhteisen sävelen löytyminen olisi toivottavaa."
Sinänsä Pennanen myöntää oikeaksi, että asioita katsotaan oman kunnan näkökulmasta. Laajemmalla katsonnalla ja yhteistyöllä saataisiin kuitenkin parempia tuloksia valtakunnallisessa kilpailussa. Pennanen epäilee, että yksinäisen tien kulkijat joutuvat lähivuosina vaikeuksiin, jolloin valtiota odotetaan maksajaksi. "Näin käy, jos kaikki päätyvät pieniin kokonaisuuksiin."
Pennasen mukaan Oulussa ymmärretään, että kunnissa asiat nähdään erilailla ja että palvelutaso ja palvelut ovat erilaiset. "Tietty yhdenmukaisuus olisi seudulle eduksi. Ympäristövirasto on tästä hyvä esimerkki. Elinkeinotoimikin pelaa kohtalaisesti: meillä on yrityspalvelukeskus ja Oulu Innovation."
"Entistä enemmän kaivataan yhtenäisyyttä. Esimerkiksi taistelussa rautatiestä on oltava riittävä tahtotila. Finnair ja Ilmailulaitos keskittyvät kannattavuuteen. Oulun lentoaseman kehittämisessä tarvitaan nyt aluepoliittista otetta eikä lyhytnäköistä politiikkaa."
Pennanen kaipaa kuntien kesken yhteistyökeskusteluja myös koulupuolelle, vaikka myöntää jo Oulun sisäisen keskustelun olevan tiukkaa.
"Vuoteen 2015 mennessä eläkkeelle lähtee yli 2 000 kaupungin tekijää, ja lisätarve on jopa 3 000 henkilöä. On epärealistista odottaa, että tuo määrä löytyisi noin vain. Niinpä tarvitaan tekniikkaa ja uusia toimintamalleja. Seudun kannalta tekeillä olevat selvitykset ovat ratkaisevia. Jos päädymme erilaisiin hajottaviin konsepteihin, niin se on huono asia kaikille."